Terapiat etulinjaan -malli on antanut todella hyvän menetelmän ja työvälineen työhön.
Näin tuumaa sairaanhoitaja Jussi Paajanen uudesta terveyskeskuksiin rantautuneesta Terapiat etulinjaan -toimintamallista. Se painottaa potilaiden mielen häiriöiden hoidon nopeaa aloittamista jo terveyskeskuksen vastaanotolla.
Epäilevienkin ääniä Paajasen työpaikalta Oma Hämeestä löytyy, sillä pitkiä hoitosuhteita pyritään nyt lyhentämään reilusti.
– Joku voi ajatella, onko liian yksinkertaistettua, liian suoraviivaista, liikaa asiakkaalta vaativaa, Paajanen kertoo kollegoidensa kanssa käymistä keskusteluista.
Yle uutisoi aiemmin Suomen päihde- ja mielenterveyspalveluissa käynnissä olevasta myllerryksestä, jossa hoidon painopiste siirtyy kohti digipalveluja, omahoitoa ja lyhyitä terapiasuhteita.
Tavoite on vähentää jatkossa mielenterveyden erikoissairaanhoidon ja kuntouttavan psykoterapian tarvetta merkittävästi.
Malli on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin luoma ja edelleen kehitteillä. Siksi sen pitkän aikavälin toimivuutta kokonaisuutena ole ehditty vielä tutkia Suomessa. Uutta työkalua on arvosteltu myös liiallisesta keskittymisestä oireisiin.
Ylen haastattelemat asiantuntijat ovat huolissaan uuden toimintamallin kokonaisuuden vähästä tutkimusnäytöstä.
Yksittäisistä Terapiat etulinjaan -hoitomallin käytössä olevista menetelmistä, kuten kognitiivisesta lyhytterapiasta, on olemassa tutkimusta, jotka osoittavat ne toimiviksi. Malli noudattaa käypä hoito -suosituksia.
Uusi toimintamalli on kuitenkin otettu käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla varsin nopeasti, vain kahdessa kolmessa vuodessa. Koska kokonaisen alan hoitoonohjaus ja hoitomallit uudistetaan kerralla, on hankalaa osoittaa, saavatko ihmiset pysyvää, aiempaa parempaa apua ongelmiinsa.
Hankejohtaja Samuli Saarni sanoo, että toimintamallin kokonaisuuden vaikuttavuustutkimus on vasta alussa.
Lyhytkestoista psykososiaalista hoitoa, kuten kognitiivista lyhytterapiaa, on tutkittu psykologian piirissä runsaasti. Ne tehoavat esimerkiksi potilaiden kokemiin masennusoireisiin lähes samalla teholla kuin pidempi psykoterapia.
– Yleinen vaikuttavuustutkimuksen nyrkkisääntö on, että noin puolet potilaista saa psykoterapian ja lyhytterapian eri hoitomuodoista apua ongelmiinsa, vahvistaa Psykologiliiton Jari Lipsanen.
Kriitikoiden huoli kohdistuu laajemmin mallin kokonaisuuteen, ei niinkään yksittäisiin menetelmiin.
Toimintamallin ydintavoite on vähentää mielenterveyden oireita, ja myös hankkeen tuottamat tulokset raportoidaan niiden perusteella.
Tämä ohittaa arvostelijoiden mielestä sen, saavatko hoidetut ihmiset väliaikaista apua vai pitkäaikaisen ratkaisun pulmiinsa.
Lipsasen mukaan päättäjille voi tulla houkutus tarttua päihde- ja mielenterveystyössä ”hopealuotiin”, joka helpottaa nopeasti oireita mutta eivät ratkaise itse ongelmia.
Videolla sairaanhoitaja Sari Göös-Matikainen kertoo, kuinka Terapiat etulinjaan -mallin hoito toimii Oma Hämeessä.
Tuhansia hoitajia koulutettu
Yle kysyi kaikilta 23 hyvinvointialueelta, kuinka laajalti malli on jo käytössä heidän palveluissaan. Kaikki vastanneet kertovat käyttävänsä uutta toimintamallia joko kaikkiin mielenterveyspalveluihin tai osaan niitä. Etelä-Savon, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueilta emme saaneet vastausta.
Alueet ovat kouluttaneet mallin terapia- ja interventiomuotoihin tuhansia sairaanhoitajia perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Vastauksissa kokemukset ovat lähes yksinomaan ”hyviä”, ”erittäin hyviä” tai ”pääsääntöisesti hyviä”.
Mallin eduiksi kerrotaan vakioidut hoitopolut ja sairaanhoitajien käyttämä kognitiivisen lyhytterapian malli. Sen avulla useat alueet ovat alustavasti purkaneet hoitojonoja mielen häiriöiden osalta.
Jonojen lyheneminen on näkynyt toistaiseksi perusterveydenhuollossa.
Jonojen purkaminen ja säästöt ovatkin Terapiat etulinjaan -mallin tavoitteena. Kehittäjien omissa arvioissa malli säästää yli 350 miljoona euroa sillä, että sairauspoissaolot vähenevät ja vähentää kolmasosalla Kelan kuntoutusterapian tarvetta. Tällä hetkellä yli 64 000 ihmistä saa tukea kuntoutuspsykoterapiaan.
Keski-Suomen hyvinvointialue kertoo vastauksessaan myös erikoissairaanhoidon lähetteiden vähentyneen. Myös Kanta-Hämeen Oma Häme odottaa pitkäaikaisen hoidon ja erikoissairaanhoidon lähetteiden määrän vähenevän loppuvuonna.
Kanta-Häme nopeuttanut hoitoa
Kanta-Hämeessä toimiva Oma Häme on käyttänyt Terapiat etulinjaan -toimintamallia omassa vastaanottotyössään hieman yli vuoden. Hyvinvointialueella työskentelee parhaillaan noin 30 lyhytterapiatyöhön koulutettua tai koulutuksessa olevaa hoitajaa.
– Tämä on oikeasti hyvältä vaikuttava malli. Asiakkaat tulevat vastaanotolle, ja heillä on jo tullessaan näkemys ongelmasta, ja pääsemme siihen nopeammin kiinni, Oma Hämeen avopalveluiden palvelualuepäällikkö Minna Porras sanoo.
Oma Hämeen koordinaattori Tiina Husso kertoo, että mallin avulla potilaan vastaanottokäyntien määrää on onnistuttu vähentämään kahdella tai kolmella aiempaan verrattuna.
Terveysaseman vastaanotolle mielen häiriöiden vuoksi hakeutuva jäsentää itse tai ohjatusti Terapianavigaattoriksi kutsutun verkkotyökalun avulla omaa tilannettaan.
Digipalvelu nopeuttaa alueiden mukaan oikean hoidon löytymistä, jolloin esimerkiksi ahdistuksen tai masennuksen hoito on kyetty aloittamaan sairaanhoitajan vastaanotolla jo ensimmäisellä käyntikerralla.
Terapianavigaattorille on haettu lääkinnällisen laitteen lupaa, jonka kehittäjät uskovat saavansa vuoden 2025 aikana. Digipalvelu on kuitenkin jo nyt käytössä kaikilla vastanneilla hyvinvointialueilla. Sen käyttöä kutsutaan ongelmien jäsentämiseksi.
Tutkimus vasta alussa
Terapia etulinjaan -hanke on ollut käynnissä vuodesta 2020. Kahden vuoden aikana sen piirissä on kehitetty toimintamallia, joka hyödyntää jo toimiviksi todettuja mielenterveyden hoitomenetelmiä.
Kriitikoita huolestuttaa se, että nopean kehitystyön tuloksena syntynyttä mallia ei ole tutkittu tarpeeksi. Yksittäisten menetelmien teho on todistettu tieteellisesti, mutta mallin kokonaisuutta yhdistettynä oirepainotteiseen hoitoonohjaukseen ei.
Toistaiseksi Terapiat etulinjaan -toimintamallin pitkäaikaiset vaikuttavuustutkimukset ovat vähäisiä. Käytössä on hankkeen sisäisiä raportteja ja tilastointia, mutta vuoden 2023 väliraportissa todetaan, ettei vaikuttavuutta olla vielä kyetty raportoimaan kunnolla hyvinvointialueilla.
Hanke on saanut vasta vuodelle 2024 rahoitusta mallin mukaisten lyhytterapioiden vaikutusten kontrolloituun tutkimukseen. Toimintamallin käyttöönotto aloitettiin useilla hyvinvointialueita edeltäneillä sairaanhoitopiireillä jo vuonna 2021.
Onko sinulla kokemuksia Terapiat etulinjaan -toimintamallin toimivuudesta? Voit olla luottamuksellisesti yhteydessä toimittaja Teemu Kammoseen (teemu.kammonen@yle.fi).