Lähes kaikki kuluttajien lainat ja luotot koottiin huhtikuun alussa avattuun Verohallinnon positiiviseen luottotietorekisteriin.
Nyt tietosuojavaltuutettu Anu Talus sanoo, että luotonantajilla on liian laaja pääsy ihmisten tietoihin.
Tietosuojeluvaltuutetun mielestä pitäisi arvioida, kenellä ylipäänsä on tarve saada tietoja näin laajasti.
– On hyvin eri tilanne puhua pienestä toimijasta kuten hinauspalvelusta tai pankin rahoittamasta asuntolainasta.
Taluksen mielestä yksi ratkaisu olisi rajata luotonantajan oikeutta saada kaikkia rekisterin tietoja.
Luottorekisteriin päätynyt virheellisiä tietoja
Positiivinen luottorekisteri luotiin estämään ylivelkaantumista. Sen avulla lainaajat pääsevät näkemään rekisteristä lainanhakijan aiemmat luotot, mikä auttaa tekemään päätöksen uudesta luotosta.
Alku on kuitenkin takkuillut.
Luotonantajien rekisteriin lähettämissä asiakkaidensa luottotiedoissa on ollut virheitä. Rekisterissä on yli 11 miljoonaa luottoa.
– Näistä virheistä olemme saaneet tähän mennessä noin 300 oikaisupyyntöä, kertoo Verohallinon ylläpitämän positiivisen luottotietorekisterin hankejohtaja Aino Sarakorpi.
Virhe rekisterissä voi estää lainan saannin
Virheet ovat aiheuttaneet kuluttajille vaikeuksia. Esimerkiksi asunto- tai autokauppa on voinut mennä sivu suun väärien tietojen takia.
Finanssiala ry:n johtava lakimies Antti Laitila kehottaa ihmisiä tarkistamaan omat tietonsa positiivisesta luottotietorekisteristä jo ennen luoton hakemista. Tällöin lainaa hakeva huomaa virheet jo etukäteen ja voi pyytää niiden korjaamista.
– Näin ainakin välttyy siltä ikävältä yllätykseltä, että luotto jää väärien luottotietojen vuoksi saamatta.
Kun hakee vaikkapa lainaa pankista, pankki tilaa positiivisesta luottotietorekisteristä rekisteriotteen hakijan luottotiedoista. Luotonantajatkin voivat tilata sen vain silloin, kun asiakas hakee luottoa tai haluaa muuttaa luottosopimuksen ehtoja.
Pankit: asiakkaiden syytä tarkastaa tietonsa
Yle kysyi sähköpostilla kolmelta pankilta, mistä syystä luotonantajien positiiviseen luottotietorekisteriin ilmoittamissa asiakkaiden luottotiedoissa on ollut virheitä, puutteita ja vanhentuneita tietoja.
Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava Sari Takala kertoo, että kyseessä on tekninen virhe rekisterin aloitusvaiheen tiedonsiirrossa.
– Jälkiviisaana voinee todeta, että rekisterin käyttöönottoon olisi ollut hyvä sisällyttää vaihe, jonka aikana rekisteriin ladatut tiedot olisi voitu tarkistaa ja virheet korjata ennen kuin asiakkaat ottivat rekisterin käyttöön, Takala sanoo.
OP Ryhmän vakuuksista vastaava johtaja Anna Niinimäki muistuttaa, että rekisteri on uusi, eikä sen käyttöönottoa voitu pilotoida. Myös Nordean kehitysjohtaja Tanja Erosen mielestä näin suuri muutos olisi hyötynyt pilotista.
Danske Bankin Takalan mukaan pankki on korjannut tiedot mahdollisimman nopeasti oikeiksi. Kuitenkin muutamassa tapauksessa virheelliset tiedot ovat viivästyttäneet asiakkaan luotonsaantia, kun asiakkaan tilannetta on selvitetty ja tiedot korjattu.
OP Ryhmän Niinimäen mukaan uuden rekisterin tietovarantoa tarkennetaan, ja joidenkin tietojen osalta voi esiintyä esimerkiksi päivitysviiveitä. Niitä korjataan nopealla aikataululla, ja virheiden määrä on pieni suhteessa kokonaismäärään.
– Asiakkaiden kannattaa ilman muuta tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa ja olla yhteydessä niihin luotonantajiin, joiden luottoja hän ei tunnista.
Nordean Eronen kertoo, että rekisterin käyttöönoton jälkeen alussa oli joitakin virheellisiä tietoja liittyen pääosin korttiluottojen saldoihin tai velkajärjestelytilanteisiin.
– Virheellinen tieto voi hidastaa luotonmyöntöprosessia, mutta se ei ole vaikuttanut Nordean luottopäätöksiin. Jos asiakas hakee luottoa Nordean ulkopuolelta, olemme antaneet todistuksen rekisterissä olevan merkinnän virheellisyydestä.
Toimi näin, kun haluat oikaista virheellisiä luottotietoja
Ryhmäpäällikkö Erika Virtanen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) sanoo, että KKV on saanut joitain yhteydenottoja virheistä luottotietorekisterissä.
Kuluttajat ovat ilmoittaneet esimerkiksi aiheettomista luotoista, jo maksetuista luotoista tai muista epäselvyyksistä.
– Osa näistä meille tulleista ilmoituksista on koskenut myös sitä, että kuluttajalla voi olla vaikeuksia saada tietoja rekisteriin oikein tai vaikeuksia saada poistettua jokin epäselvä merkintä.
Asiantuntijat kehottavat ensimmäisenä ottamaan yhteyttä omaan luotonantajaan virheen korjaamiseksi.
Aina luotonantajan asiakaspalveluun ei kuitenkaan saa yhteyttä. Tällaisissa tapauksissa myös kuluttajaneuvonnasta voidaan ottaa yhteyttä luotonantajaan, perintätoimistoon tai tietosuojavaltuutetun toimistoon.
Jos virhettä ei pyynnöistä huolimatta oikaista, voi myös itse olla yhteydessä tietosuojavaltuutettuun tai Verohallinnon tulorekisteriyksikköön.
Pitäisikö pääsyä tietoihin rajata?
Tietosuojavaltuutettu Anu Talus nostaa esiin aikeet sisällyttää tulevaisuudessa myös taloyhtiön lainatietoja positiivisiin luottotietoihin.
Oikeusministeriön työryhmä valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaa taloyhtiölainojen osakaskohtaisten velkaosuustietojen siirtämisen automaattisesti huoneistotietojärjestelmästä positiiviseen luottotietorekisteriin.
Asiaa perustellaan sillä, että osakaskohtaisia velkaosuuksia koskevat tiedot ovat tärkeitä luottokelpoisuuden arvioinnin kannalta, koska asumiseen liittyvät velat ovat iso osa kotitalouksien veloista.
Taluksen mielestä yksi ratkaisu olisi rajata luotonantajan oikeutta saada kaikkia rekisterin tietoja.
– Jo nyt luotonantajilla on hyvin laajat oikeudet saada tietoja positiivisesta luottotietorekisteristä, eikä niitä pidä tarpeettomasti laajentaa jatkossa.
