TALLINNA Suomalaisen lentoyhtiö Aeron matkustajakone Kaleva nousi ilmaan 14. kesäkuuta 1940. Neuvostoliitto oli juuri saartanut Viron mereltä ja ilmasta osana tulevan miehityksen valmisteluja.
Pian nousun jälkeen, kello kahden maissa iltapäivällä, Kalevan viereen ilmestyi kaksi neuvostoliittolaista pommikonetta. Ne avasivat konekivääritulen ja pudottivat matkustajakoneen Suomenlahteen.
Koneen kapteeni Bo Hermansson von Willebrand ja radisti Tauno Launis sekä seitsemän matkustajaa kuolivat.
Sen jälkeen paikalle ilmestyi neuvostoliittolainen sukellusvene. Sen miehistö takavarikoi virolaisilta kalastajilta aseilla uhaten näiden veden pinnalta keräämiään esineitä ja diplomaattipostia.
– Kaleva oli yksi viimeisistä lennoista ulos Virosta. Sen jälkeen maailma sulkeutui Virolta, Kaido Peremees toteaa Ylelle 84 vuotta myöhemmin.
Viro antautui neuvostomiehittäjien edessä silloisen presidentin Konstantin Pätsin päätöksellä ilman aseellista vastarintaa. Seurasi viisikymmentä vuotta miehitystä ja sortoa.
Katso myös: Ylen Elävä arkisto: Matkustajakone Kalevan tuhosta vaiettiin vuosikymmeniksi
Välittömästi alasampumisen jälkeen Suomi eikä Viro eivät protestoineet tapahtunutta millään tavalla. Talvisodasta selvinnyt Suomi oli herkässä välirauhavaiheessa ja neuvostojoukot marssivat Tallinnaan kolme päivää myöhemmin.
Aikalaisuutisissa koneen putoaminen esitettiin onnettomuutena, vaikka sillä olikin virolaisia silminnäkijöitä.
Tällä videolla sukellusyrittäjä Kalev Peremees kertoo Kalevan hylyn löytymisestä:
Kalevan hylyn kohtaloa on pohdittu ja sitä on etsitty vuosikymmenien ajan. Usein arveltiin neuvostoliittolaisten nostaneen hylyn pian alasampumisen jälkeen.
Pitkään Viron merimuseon kanssa yhteistyötä tehnyt sukellusyrittäjä sanoo, että teknologian kehittyminen ja muutama muu onnistunut projekti toivat kutinan, että Kalevankin löytämistä voisi vielä yrittää uudelleen.
– Kävin läpi kaikki tiedot ja vanhat kartat. Venäläisen sukellusveneen koordinaattien perusteella alettiin sitten käydä aluetta läpi pohjoisesta etelään, Kaido Peremees kertoo.
– Ja siinä se sitten oli! Siipi näkyi ensimmäiseksi kaikuluotainkuvassa. Se oli täysin kiistaton kohde.
Sukellusrobotin kuvista hylky oli Peremeesin mukaan tunnistettavissa selkeästi Junkers 52 koneeksi. Tästä todistaa muun muassa konetyypille luonteenomainen siiven aaltoileva pinta. Lisäksi kuvissa näkyivät siiven iso koko, muoto, laskuteline ja rengas.
Aeron kadonnut Kaleva oli kolmimoottorinen Junkers Ju 52/3m.
– Pari sekuntia olo oli kuin maailmanmestarilla, Peremees naurahtaa.
Todennäköisyys, että samaan paikkaan olisi pudonnut toinenkin Junkers 52/3m, on hänen mukaansa käytännössä olematon.
– Hylyn sijainti vastaa 500 metrin tarkkuudella todistajien kertomuksia. Merellä se on olematon etäisyys, Kaido Peremees kertoo.
Kalevan alasampumista ei koskaan tutkittu eikä sen syy ikinä selvinnyt. Vuosien saatossa ampuminen on yhdistetty muun muassa Neuvostoliiton Viroon kohdistaman saarron pilkuntarkkaan valvontaan sekä lentokoneen lastina olleeseen diplomaattipostiin.
Suomenlahden pohjassa yli 70 metrin syvyydessä lepäävien Kalevan osien tulevaisuus on nyt Viron museoviraston ja miksei myös Suomen ilmailumuseon käsissä, sanoo Kaido Peremees.
Hän pohtii, onko löytö tulkittavissa jopa todistusaineistoksi.
– Kyseessä on kuitenkin rikospaikka.
Mitä ajatuksia matkustajakone Kalevan hylyn löytäminen herätti?