Matkustimme taannoin porukalla Berliiniin lomalle. Menimme junalla. Yölaivalla Tukholmaan ja siitä kiskoille! Muiden palatessa Suomeen jatkoin vielä työmatkalle Ranskaan ja Espanjaan.
Juna oli helppo valinta; olin kuullut tutuilta kohtuu vaivattomista reissuista jopa pienten lasten kanssa Etelä-Eurooppaan.
Mielestäni matkustusta pitäisi ohjata voimalla juniin.
Lippujen hankkimisen aloitin nettihaulla ”Stockholm Berlin train”. Löytyi monia yhtiöitä. Valitsin suositun, maailmanlaajuisen matkayhtiön. Sieltä sopiva yhteys. Tämähän oli helppoa, ajattelin matkustajien henkilötietoja syöttäessäni!
Homma tyssäsi maksuvaiheessa: ”Kumppanisivustoon ei saada yhteyttä.” Yritin uudestaan, seuraavanakin päivänä. Yhteys jäi saamatta, liput hankkimatta.
Kysyin vinkkejä somessa. Osta Interrail-passi! Ostinkin, itselleni, koska matkustin kauemmaksi, mutta muut tarvitsivat vain Tukholma-Berliini-Tukholma-liput. Kokeile toista yhtiötä! Kokeilin. ”Ei junia tarjolla”, ruudulla luki englanniksi.
Tutun suosituksesta ostin liput suoraan kansallisten yhtiöiden sivuilta: Tukholmasta Kööpenhaminaan Ruotsin SJ:ltä, Kööpenhaminasta Berliiniin Saksan DB:ltä. Onnistui.
Yksi yllätys tuli vielä vähän ennen lähtöä: Berliinistä takaisin lähtevä junavuoro peruttiin. Piti etsiä korvaava yhteys, ilman lisämaksua sentään. Lähtöaika siirtyi aamuviiteen.
Lippuja hankkiessani mietin: miksi tämä on näin vaikeata? Lentolipun saisi muutamassa minuutissa, halvimmillaan viidelläkympillä. Alle puolet junamatkan hinnasta. Olisin perillä tunneissa, en vuorokaudessa, kuten junalla.
No junalla matkustaminen on arvovalinta, eikö? Pitää nähdä vaivaa. Miksi? Mielestäni matkustusta pitäisi ohjata voimalla juniin. Rataverkon kehittäminen maksaa paljon, mutta niin maksaa lentäminenkin valtiolle.
Lentoliput ovat halpoja, koska lentomatkailun kerosiinia ei veroteta. Euroopan maat menettävät 34 miljardin euron veropotin vuosittain, arvioi kestävän matkailun Transport & Environment -järjestö. Suomessa summa on 390 miljoonaa euroa. Aika iso tuki lentämiselle.
Lentämisen ilmastokuorma on joka tapauksessa moninkertainen junaan verrattuna. Ero voi olla hyvin isokin. Jos juna kulkee uusiutuvalla sähköllä, kuten Suomessa, päästöt ovat todella pienet, dieselillä isommat. Saksa on luopumassa dieseljunista.
Tarkat päästöt on laskettava etappi kerrallaan. Näin oli tehnyt vihreiden ilmastoasioihin perehtynyt kansanedustaja Oras Tynkkynen, jolta kysyin asiasta. Tukholman kautta Tampere-Berliini-junamatka synnytti 40-60 kilon hiilidioksidipäästöt. Lentäen päästöt ovat laskurista riippuen 300 kilon molemmin puolin.
Suomalaisten lentopäästöt per henkilö ovat toiseksi eniten maailmassa.
Lentämisen päästöt ovat vain 2,5 prosenttia kaikista päästöistä, usein muistutetaan. Matkustusmäärien ennakoidaan kasvavan nopeasti lähitulevaisuudessa. Suomalaisten lentopäästöt per henkilö ovat toiseksi eniten maailmassa.
Maailman ihmisistä joka kymmenes lentää. Ratkaisevaa on, lentävätkö myös kehittyvien maiden vaurastuvat asukkaat tulevaisuudessa. Heidän ei pitäisi, ajattelemme; sehän kasvattaa lentopäästöjä hallitsemattomasti. Jos näin vaatii, on suitsittava omaa lentämistään.
Huvilentelyn vähentäminen voi tuntua luopumiselta. Mutta nykyisen elämäntapamme mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden valtava kulutus. Siitäkö ei pitäisi tinkiä?
Junamatkailun suosio kasvaa. Suomesta lähdetään Interrailille aiempaa hanakammin. Saksassa rikottiin juuri ennätys junamatkojen määrässä.
Olen nyt tehnyt pari junamatkaa Eurooppaan. Käytän Interrail-passin kanssa reilaussovelluksen suunnittelutyökalua. Kommervenkkinsä siinäkin.
Interrail-passin kanssa tarvittavia paikkalippuja ei Saksassa kysellä, kun taas Ranskassa ja Espanjassa ilman niitä ei pääse junaan. Paikkaliput on hankittava hyvissä ajoin, joskus Interrail-yhtiön tai paikallisen junayhtiön sivuilta. Kielitaitoa ja pitkäjänteisyyttä vaaditaan.
Olisiko tilaa myös yrityksille, jotka räätälöivät junamatkoja?
Tarvittaisiin parempia ja jouhevampia junamatkailun sovelluksia. Tämän voisi Slush-väki laittaa kuntoon! Olisiko tilaa myös yrityksille, jotka räätälöivät junamatkoja?
Tarvitaan satsauksia raideliikenteeseen, ensisijaisesti vanhojen väylien kehittämistä, sillä jokaisen uuden väylän rakentaminen nielee tieltään valtavasti metsää ja muita toimivia ekosysteemejä.
Lopulta pääsimme Berliiniin. Turusta iltalaivaan, vuorokauden päästä perillä. Matka oli mukava, en pitkästynyt. Junassa matka on osa kokemusta ja sen taittumisen kokee konkreettisemmin kuin lentäessä.
Matkoineen reissu kesti viikon, josta neljä päivää vietimme Berliinissä. Kokeile. Se on mahdollista.
Juha Kauppinen
Kirjoittaja on hämeenlinnalainen kirjailija ja biologi.