Traktorit sekosivat itärajalla – piirtävät nyt peltoon vihreitä raitoja

Viljely itärajalla on ongelmissa, koska traktorit eivät saa oikeaa paikkatietoa GPS-paikannusjärjestelmästä.

Videolla maatalousyrittäjä Kari Pekonen Parikkalasta kertoo, miten satelliittipaikannukseen perustuva automaattiohjaus traktorissa toimii.
  • Kalle Schönberg

Suomen itärajan maanviljelijöillä on ongelma, koska traktorit ja muut viljelykoneet eivät enää kulje pellolla niin kuin niiden pitäisi.

Syynä on se, että jokin häiritsee alueen gps-satelliittipaikannusjärjestelmää. Häiriön syistä ei ole varmuutta.

Parikkalassa noin kymmenen kilometrin päässä Suomen ja Venäjän välisestä valtiorajasta peltojaan viljelevä Kari Pekonen harmittelee ongelmaa.

– Peltoon jää muokkaamattomia vihreitä raitoja. Esimerkiksi tässä kymmenen hehtaarin alalle tuli kuusi tai seitsemän raitaa, Pekonen kertoo ajaessaan traktorillaan pellollaan.

Pellolle satelliittipaikannuksen ongelmien vuoksi jäänyt vihreä muokkamaton raita, jota ei ole muokattu.
Tällainen vihreä muokkaamaton raita jäi Kari Pekosen pellolle, koska satelliittipaikannus ei toimi kunnolla. Kuva: Kalle Schönberg / Yle

Maatalous on nykyään pitkälti täsmäviljelyä, jossa traktori automaattisesti muokkaa, kylvää ja lannoittaa juuri oikean kohdan pellosta.

Tähän tarvitaan satelliitti- tai muuta paikannusta. Jos paikannus ei toimi, traktori työstää väärää paikkaa pellosta ja syntyy tappioita.

– Erityisesti luomuviljelyssä sillä on merkitystä. Jos peltoon jää muokkaamattomia paikkoja, jää sinne rikkakasveja kasvamaan. Siitä tulee satotappioita, kun rikkakasvit pääsevät lisääntymään, Pekonen kertoo.

Laaja ongelma

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n Kaakkois-Suomen liiton toiminnanjohtaja Antti Arminen kertoo, että valituksia satelliittipaikannuksen ongelmista on tullut eri puolilta Etelä-Karjalaa. Useat viljelijät ovat kertoneet ongelmista esimerkiksi Lappeenrannassa, joka sijaitsee noin sata kilometriä Parikkalasta etelään.

– Tänä keväänä satellittipaikannuksessa on ollut suuria ongelmia, Antti Arminen korostaa.

Arminen on törmännyt vaikeuksiin satelliittipaikannuksessa Lappeenrannassa myös omalla tilallaan, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä itärajasta.

– Traktorin ajolinja, jonka pitäisi pysyä noin kymmenen sentin sisällä, voikin heittää paikoin jopa kaksi metriä, Arminen kuvailee.

Maanviljelijä Kari Pekonen traktorinsa edessa Parikkalassa.
Maanviljelijä Kari Pekosen mukaan ongelmia satelliittipaikannuksessa on ollut etenkin parin vuoden ajan. Kuva: Kalle Schönberg / Yle

Käytössä maksullisia järjestelmiä

Ilmaisen gps-satelliittipaikannuksen ongelmien vuoksi itärajalla, ja osin syvemmällä maassa, maanvieljelijät joutuvat turvautumaan korvaaviin maksullisiin järjestelmiin maatalouskoneiden ohjauksessa pellolla.

Tällainen on esimerkiksi rtk-paikannus, joka käyttää satelliittien lisäksi maanpäällisiä tukiasemia paikan määritykseen.

– Se on toiminut kyllä hyvin täällä, Kari Pekonen kertoo.

Korjattu 18.6.2024 klo 15.31. Poistettu jutusta ilmatilassa olevaa häirintää seuraavan GPSJAM.org:n kartta, koska lentokonedatan perusteella ei voi sanoa, että myös maan päällä olisi GPS-häirintää.

Poistettu tiedot, että satelliittipaikannuksen ongelmat johtuisivat Venäjältä tulevasta häirinnästä. Tästä ei ole todistetta. Laajamittaiseen maan pinnalla vaikuttavaan häirintään tarvitaan Maanmittauslaitoksen mukaan useita suuritehoisia suunta-antenneja, ja niiden on lähetettävä signaalia useilta eri korkeuksilta. Häiriöiden syynä voi olla myös luonnolliset syyt kuten ionosfäärin häiriöt, joista tunnetuin on revontulet, tai palvelun tarjoajien toimintahäiriöt.