Pieksämäellä kaupunginvaltuutettu Veli-Pekka Myyryläinen veti sormen kaulan ylitse kuin kurkunleikkausta imitoidakseen valtuuston kokouksessa maanantaina.
Elehtiminen tapahtui samalla, kun vasemmistoliiton Risto Mykkänen teki esitystä kaupungin Pride-liputuksesta.
Myyryläinen kertoi Ylelle, että kysessä oli hikikarpaloiden pyyhkinen. Länsi-Savo-lehdelle Myyryläinen kertoi poteneensa kesäflunssaa ja työntäneensä sormet korviinsa avatakseen korvakäytäviään.
Mykkänen kertoo, ettei hän itse huomannut tilannetta, mutta että Myyryläinen oli kehoittanut häntä repimään aloitepaperinsa.
Mykkäsen mukaan Myyryläinen on myös aiemmin kommentoinut kärkevään sävyyn Mykkäsen lihansyönnin vähentämiseen liittyvää aloitetta.
Valtuutettu Mykkänen ei pidä Pieksämäen valtuuston keskusteluilmapiiriä poikkeuksellisen tulehtuneena verrattuna valtakunnan tilanteeseen. Hän kertoo kuitenkin olevansa tietoinen, että tiettyjen aihepiirien asiat herättävät enemmän tunteita.
– Pride-liputukseen liittyy paljon väärää tietoa. Moni esimerkiksi luulee, että liputuksessa olisi kyse siitä, että jokaisen tulisi nostaa lippu salkoonsa. Pidän aihetta tärkeänä ja siksi halusin nostaa sen esille, Mykkänen kertoo.
Epäasiallinen käytös ajaa ihmisiä pois politiikasta
Työturvallisuuskeskuksen Epäasiallisen käytöksen käsitteleminen luottamuselimissä -oppaassa kerrotaan, että loukkaavien kommenttien ja halventavien ilmeiden ja eleiden esittäminen on epäasiallista käytöstä.
Kuntaliitossa ollaan puheiden kovenemisesta ja epäasiallisesta käytöksestä huolissaan. Epäasiallinen käytös on tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan todellinen uhka kuntademokratialle.
Vuonna 2022 Kuntaliitto julkaisi Yhteisesti sovitut toimintamallit ja pelisäännöt kuntien johtamisessa-oppaan, jolla haluttiin nostaa esiin syitä siihen, miksi yhteisistä pelisäännöistä on hyvä sopia ja mitä juridisia reunaehtoja kunnallispolitiikassa on.
– Monissa kunnissa kaikilla valtuutetuilla ei ole ihan kirkkaana mielessä, mitä merkitsee olla valtuutettu, Pekola-Sjöblom toteaa.
Ilmiö ei ole vain suomalainen.
Norjassa ja Tanskassa luottamushenkilöiden kokema häirintä ja uhkailu näyttäisi olevan jopa yleisempää kuin Suomessa.
Kuntaliitto ja sen pohjoismaiset sisarorganisaatiot etsivät ratkaisuja kuntapoliittisen puheen koventumiseen.
Suurena huolena on, että epäasiallinen käytös pahimmillaan ajaa ihmisiä pois kuntapolitiikasta. Esimerkiksi Jyväskylän kokoomuksen valtuutettu Suvi Widgrén ei aio hakea toiselle kaudelle valtuuston toimintakulttuurin takia.
Pekola-Sjöblom näkee yhdeksi syyksi puheiden koventumiselle sosiaalisen median. Moni kunta on laatinut valtuutetuilleen erillisiä ohjeita somekäyttäytymiseen.
Kuntaliiton toimintamallit ja pelisäännöt-oppaassa on esillä Juvan kunnanvaltuuston huoneentaulu, jossa muistutetaan, että rasististen ja loukkaavien viestien lähettäminen tai välittäminen ei ole sopivaa.
Kuntaliitto aikoo kiinnittää huomiota aiheeseen erityisesti syksyllä, jolloin alkaa viimeinen valtuustovuosi ennen vaaleja. Kuntaliitossa pelätään, että jos epäasiallinen keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri jatkuu, vaaliehdokkaiden rekrytointi muuttuu entistä vaikeammaksi.
Juttua korjattu 7.6. klo 08.37. Epäasiallisen käytöksen käsitteleminen luottamuselimissä-opas on Työturvallisuuskeskuksen julkaisu. Ei siis Kuntaliiton, kuten jutussa aiemmin virheellisesti luki.