Suomen ravintoloista paljastuu säännöllisesti ihmiskauppatapauksia, joissa ravintolan yrittäjä on edistänyt yritystoimintaansa käyttämällä työntekijöitä eri tavoin hyväksi.
Poliisin mukaan osaan tapauksista liittyy rahansiirtoja verkoston ulkomailla oleville jäsenille.
Pahimmillaan työntekijät on pakotettu tekemään ylipitkiä työpäiviä kuutena, jopa seitsemänä päivänä viikossa ilman vapaata.
Tuorein uutinen on Lappeenrannasta, jossa ravintolaryppään yhdeksän työntekijää kertoi Ylelle, että heidän pomonsa on vuosien ajan teettänyt osalla työkavereista liikaa töitä ja jättänyt palkkoja maksamatta.
Tapauksen tekee poikkeukselliseksi se, että suuri julkinen toimija Lappeenrannan kaupunki oli valinnut yrityksen kaupungintalon ja -teatterin ruokapalveluiden järjestäjäksi.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on jatkunut vuodesta toiseen, vaikka siihen puuttumiseen on olemassa keinoja.
Kysyimme ihmiskaupan ja julkisten hankintojen asiantuntijoilta, miksi ilmiötä ei saada kitkettyä Suomesta.
1. Miksi ihmiskauppa Suomen ravintoloissa ei lopu?
Aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksissa ongelmia havaitaan tyypillisesti ulkomaista työvoimaa käyttävillä riskialoilla.
Etelä-Suomen avin ylitarkastajan Katja-Pia Jenun mukaan on mahdollista, että edes työsuojelutarkastajan tarkastuskäynti ei tuo helpotusta työntekijän tukalaan tilanteeseen.
– Annamme työnantajalle ohjeistukset puutteiden korjaamiseksi. Jos työnantaja on henkilö, jota tämä asia ei kiinnosta pätkääkään, niin eihän hän noudata näitä ohjeita, Jenu kuvaa.
2. Onko tilaaja vastuussa ongelmista?
– Työntekijöiden hyväksikäyttö on yrittäjälle kannattavaa niin kauan kun riski kiinnijäämisestä on vähäinen, tiivistää tutkija Anni Lietonen Euroopan kriminaalipoliittisesta instituutista.
Lappeenrannassa kaupunki ei nähnyt ongelmaa ravintolapalveluiden hankkimisessa yritykseltä, jonka syyttäjä katsoi syyllistyneen ihmiskauppaan. Tapauksen käsittely käräjäoikeudessa on kesken.
Lietosen mukaan julkisten hankintojen tekijät voisivat ottaa rohkeammin vastuuta työntekijöiden hyväksikäytön havaitsemisessa myös silloin, kun yritykseen ei kohdistu lainvoimaisia tuomioita.
Rakennus-, siivous- ja ravintola-alan kilpailutukseen osallistuvilta yrityksiltä voisi esimerkiksi vaatia erillistä vakuutusta, jolla ne takaavat noudattavansa työaikoja ja palkkausta sääteleviä lakeja.
Yhtenä halpana keinona yrityksen taustojen tsekkaamiseksi Lietonen pitää avin tarkastuskertomuksia, jotka kuka tahansa voi tilata maksutta nähtäväkseen.
Hankintajuridiikkaan erikoistunut professori Kirsi-Maria Halonen Lapin yliopistosta lisää, että paljon voitaisiin vaikuttaa jo tarjouskilpailun vaiheessa.
– Tieto siitä, että työntekijöiden oikeuksien toteutumista seurataan sopimuskaudella ja että hyväksikäytöstä seuraa automaattisesti sopimuksen purkaminen tai sopimussakko, voi ehkäistä ilmiötä jo ennalta, Halonen arvioi.
3. Voiko asiakas viheltää pelin poikki?
Asiantuntijoiden mukaan ravintola-asiakkaan ei ole helppo saada selville, onko annoksen valmistamiseen liittynyt pakkotyötä tai ihmiskauppaa.
Ylitarkastaja Katja-Pia Jenun mukaan on kuitenkin pari selvää merkkiä, joita asiakkaan on syytä pitää hälyttävinä. Ensimmäinen on poikkeuksellisen halpa hinta.
– Jos yrittäjällä on työntekijöitä, ja tuotteiden hinta on poikkeuksellisen halpa, niin herää epäily, että työnantajan lakisääteiset velvoitteet eivät ole toteutuneet, Jenu kuvaa.
Toisaalta hän muistuttaa, että kovakaan hinta ei anna takeita siitä, ettei taustalla voisi olla hyväksikäyttöä.
Toinen hälytysmerkki on, jos asiakas huomaa samojen työntekijöiden tekevän pitkiä vuoroja ilman vapaita.
– Meillä on oikeuteen asti edenneitä hyväksikäyttötapauksia, jotka ovat lähteneet liikkeelle asiakkaan havainnosta, että joku näyttää olevan aina töissä, Jenu kertoo.
4. Voivatko työkaverit puuttua?
Ihmiskaupalle on tyypillistä, ettei rikoksen uhrilla välttämättä ole kielitaitoa, jonka avulla hän voisi kertoa tilanteestaan ulkopuolisille.
Professori Kirsi-Maria Halonen korostaa, että ammattiliittojen ja työsuojeluviranomaisten on tärkeää jakaa tietoa ilmoituskanavista, joissa väärinkäytöksiä työssään havaitsevat voivat kertoa niistä viranomaisille anonyymisti ja ilman pelkoa seuraamuksista.
Ilmoittamista helpottava tuorein uudistus on runsas vuosi sitten voimaan tullut ilmoittajansuojelulaki. Se määrää, että jokaisen yli 50 ihmistä työllistävän yrityksen tai organisaation on tarjottava luotettava kanava väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen.
Lappeenrannan tapauksessa Ylen haastattelemat yhdeksän työntekijää kertoivat pyrkineensä eri tavoin puuttumaan ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön yrityksessä. Heidän kertomansa mukaan yrityksillä ei ollut vaikutusta ravintoloitsijan toimintaan.