Nuori vaaleahiuksinen mies mustassa t-paidassa kesäisen laivalaiturin edessä.
Kuopiolainen Matias Pennanen ei ymmärrä, miksi moni niputtaa tukien saajat laiskoiksi. Kuva: Akseli Muraja
Hyvinvointi

Rahaton muttei laiska

Matias Pennanen, 28, joutuu kuuntelemaan syyllistävää puhetta elämäntilanteestaan. Tutkijan mukaan suomalaisten asenteet ovat muuttuneet aiempaa armottomammiksi.

Teksti:Maija Virtanen
Kuvat ja videot:Akseli Muraja

Olo 2.0 – tästä tulee tapa

Kesäkuussa etsimme mielen hyvinvointia yhdessä.

Kaikki sisällöt

Vielä seitsemän vuotta sitten Matias Pennanen kuvitteli valmistuvansa neljässä vuodessa tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi Kajaanin ammattikorkeakoulusta. Nyt 28-vuotias Pennanen asuu Kuopiossa ja elää työttömänä toimeentulotuella. Opinnot jäivät kesken, kun hän sairastui paniikkihäiriöön ja uupumukseen.

Pennanen joutuu jo lyhentämään opintolainaansa, vaikka opinnot ovat vielä kesken. Rahat eivät koskaan riitä koko kuukaudeksi. Pennanen on ratkaissut tilanteen matkustamalla aina puolen kuun kohdalla isänsä luo 120 kilometrin päähän Kiuruvedelle. Siellä hän asuu, syö ja auttaa isäänsä maatilan töissä.

Vähävaraisuus näkyy Matias Pennasen elämässä joka päivä. Hän syö yksipuolisesti eikä käytä maksullisia kuntosaleja tai kulttuuripalveluja. Kesäisin Pennanen lenkkeilee ja liikkuu enemmän, talvisin hän on paljon kotona.

– Kaupassa mietin jonkin ihan perusasian, kuten sipulin, kohdalla, tarvitsenko sitä oikeasti. Eiväthän ne kalliita ole, mutta se on kaikki on ylimääräistä rahaa, Pennanen sanoo.

Nuori vaaleahiuksinen mies ruokakaupassa.
Matias Pennanen syö usein makaronia ja halvinta eli rasvaisinta jauhelihaa. Kuva: Akseli Muraja

Hyvin sanottu -hanke kysyi viime vuoden lopulla verkossa, millaisia kokemuksia suomalaisilla on suhtautumisesta köyhyyteen ja toimeentulovaikeuksiin. Vastauksia tuli lähes 400. Niiden perusteella vähävaraisessa elämäntilanteessa olevat joutuvat kuulemaan panettelevaa ja jopa vihapuhetta etenkin sosiaalisessa mediassa, mutta myös arjen kohtaamisissa.

Matias Pennanen on yksi verkkokyselyyn vastanneista. Hän kertoo haastattelussa joutuneensa lukemaan somesta syyllistäviä viestejä kaltaistensa tilanteesta. Vähävaraisia nimitellään laiskoiksi ja epäillään, että moni on työtön tahallaan.

Mies näyttää punnitun sipulin hintaa: 0,31€
Kaupassa Matias Pennanen joutuu miettimään, tarvitseeko hänen välttämättä ostaa sipulia. Kuva: Akseli Muraja

Yleinen ilmapiiri on tiukentunut ja muuttunut armottomammaksi, sanoo Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professori Tuija Saresma. Hän tutkii vihapuhetta ja populistista retoriikkaa. Saresman mukaan jopa vallanpitäjät ruokkivat vastakkainasettelua ja kahtiajakoa.

– Siitä ei missään yhteiskunnassa ole seurannut koskaan mitään hyvää, hän sanoo.

Vihapuheeseen liittyy olennaisesti eronteko itsen ja muiden välille. Jotkut ajattelevat, että köyhä on laiska ja tyhmä ja ansaitsee kohtalonsa. Saresma kuitenkin muistuttaa, ettei todellisuus ole yksioikoinen.

– Kun puhutaan köyhistä yhtenä ryhmänä, unohdetaan, että on monenlaisia köyhiä. Osa voi olla esimerkiksi työttömiä, mutta on myös työssäkäyviä köyhiä.

Matias Pennasella ei ollut rahaa lähteä juhliin, joihin hänet oli kutsuttu. Pennanen kertoo, miten kaverit tuolloin yllättivät hänet.

Pennanen ei ole laiska eikä tyhmä. Silti hänen elämänsä on ollut jo pitkään näköalatonta.

Insinööriopinnot etenivät parin ensimmäisen vuoden ajan kohtuulliseen tahtiin. Harjoittelupaikka poiki töitä, joilla hän rahoitti elämäänsä opintorahan ja -lainan lisäksi.

Ruokakorissa jauhelihaa ja makaronia.

”Ennen mentiin kaupan kassalle kysymään töitä, ja töitä saatiin. Nykyään se ei toimi niin”, Matias Pennanen sanoo.

Opiskeluaikana Pennaselta kuoli kaksi läheistä. Se laukaisi hänessä paniikkihäiriön ja uupumuksen. Opinnot eivät enää edenneet. Töitäkään ei löytynyt, vaikka hän kertoo lähettäneensä tämän vuoden aikana viisikymmentä työhakemusta.

Pennanen oli kirjoilla ammattikorkeakoulussa tämän vuoden alkuun saakka. Loput kurssit hänen on kuitenkin suoritettava avoimessa ammattikorkeakoulussa. Osa kursseista maksaa, eikä hän ole oikeutettu työttömyysturvaan.

Matias Pennanen välttelee tulevaisuuden miettimistä, sillä se vain lamaannuttaa häntä. Hän pyrkii elämään päivän kerrallaan.

Tutkimusten mukaan vihapuhe voi traumatisoida samalla tavalla kuin fyysinen väkivalta. Seurauksena voi olla lamaantumista, häpeää ja vaikenemista. Lisäksi vihapuheen kohteet saattavat vetäytyä yhteiskunnallisesta keskustelusta kokonaan, mikä on uhka demokratialle. Tavallisesti esimerkiksi somekirjoitukset, joissa käsketään köyhiä ”ottamaan itseään niskasta kiinni”, eivät aktivoi ketään.

Mies avannut mustan tyhjän lompakon.
Matias Pennasen rahat eivät useimmiten riitä kuun loppuun asti. Kuva: Akseli Muraja

Matias Pennanen näkee rumaa puhetta kaltaisistaan etenkin somessa. Hän uskoo, että netin syyllistävät kirjoitukset johtuvat osin tietämättömyydestä. Vaikka aikanaan on voinut saada töitä vain kävelemällä työpaikan ovesta sisään ja kysymällä, ei sama yksinkertaisesti toimi nykyaikana.

– Minusta oli sopimatonta, kun valtiovarainministeri sanoi ”menkää töihin”. Ongelmiin pitäisi löytää faktapohjaisia ratkaisuja eikä syyllistää, Pennanen sanoo.

Hän viittaa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) huuteluun mielenosoittajille EU-vaalitilaisuudessa Oulussa toukokuussa.

Matias Pennasen kaveripiiri vitsailee lähettämällä toisilleen meemejä, joissa kehotetaan menemään töihin.

Mediatutkija Reeta Pöyhtäri on tutkinut verkon vihapuhetta. Hänen mukaansa viharyöpyt voimistuvat, kun taloudessa menee huonommin. Ihmiset etsivät kehnoille ajoille ulkoista syytä.

– Lamakausina viha ja kriittiset äänet kohdistuvat esimerkiksi maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin.

Matias Pennasella on paljon erilaisia ystäviä. Kaveripiirissä työ- ja taloustilanteet vaihtelevat. Huolista puhutaan yhdessä.

– Olen monesti sellainen loppuillan keittiöpsykologi. Tykkään jutella muiden kanssa heidän ongelmistaan, Pennanen sanoo.

Haastattelusta on kulunut viikko, kun Pennanen lähettää yllättäen viestin:

Tänään tuli hyviä uutisia ja sain töitä. 😎 Joten tilanne muuttuu varmasti nyt. Eli viimeinkin tärppäsi työhakemusrumba. 😎

Katso Olo 2.0 – tästä tulee tapa -sarjan jakso 4/8: Tekisi mieli riisua ja juosta.