Parturi-kampaajan haave sähköpyörästä kariutui – polkupyöräetu on epätasa-arvoinen

Toiminimiyrittäjät kokevat epätasa-arvoisuutta suhteessa muiden yhtiömuotojen yrittäjiin. He eivät ole oikeutettuja liikunta- tai kulttuurietuihin eivätkä työsuhdepyörään.

Polkupyöräetu ei ole kaikkien työtä tekevien ulottuvilla.
  • Taina Nuutinen-Kallio

Polkupyöräetu on tuonut muun muassa sähköpyörät monien ulottuville, mikä on lisännyt ihmisten intoa hankkia kalliimpiakin malleja. Etu on itselleen palkkaa maksavalle yrittäjälle ja palkansaajalle verovapaa luontoisetu 1200 euroon saakka vuodessa.

Yksi suuri ryhmä yrittäjiä rajautuu kuitenkin edun piiristä pois: yksityiset elinkeinonharjoittajat eli toiminimiyrittäjät. Heitä ei katsota työnantajiksi, vaikka he työllistävätkin itsensä.

Torniolaislähtöinen parturi-kampaamoyrittäjä Annu Kärenlampi helsinkiläisestä Cat in the Hat -kampaamosta on törmännyt toiminimiyrittäjän eriarvoiseen asemaan karulla tavalla, sillä hän on jo jonkin aikaa suunnitellut sähköpyörän ostamista. Koska pyöräetu ei ole hänelle mahdollinen, hän ostaa pyöränsä perinteiseen tyyliin kaupasta.

– Kävin katselemassa pyöriä ja löysinkin sopivan.

Nainen tekee kampausta kampauspäähän.
Annu Kärenlampi on työskennellyt yrittäjänä kuusi vuotta, ja hänen tulonsa ovat säännölliset. Hän on huomannut, että yrittäjien on vaikeampi saada rahoitusta kuin vaikkapa palkansaajien. Kuva: Annu Kärenlammen kotialbumi

Sähköpyörät ovat hintavia, mutta pyöräliike tarjosi yhteiskumppanina toimivan rahoitusyrityksen kautta mahdollisuutta ostaa pyörä erissä. Tämä on yleinen tapa hankkia niin polkupyöriä kuin muitakin vähän hinnakkaampia ostoksia.

Rahoitushakemus tuli bumerangina takaisin, eikä päätöksen perusteita yrittäjälle avattu pankkisalaisuuteen vedoten.

– Minulla ei ole isoja lainoja, olen asunut vuosia samassa osoitteessa. Olen ollut yrittäjänä kuutisen vuotta ja tuloni ovat olleet säännölliset. Myös koronavuosista selvisin pienin vaurioin, Kärenlampi toteaa.

Kärenlampi arvelee, että saman summan tienaava palkansaaja olisi rahoituksen saanut.

Hymyilevä nainen antaa seppelepäiselle hevoselle porkkanaa.
Toiminimiyrittäjän liiketoiminta on riippuvainen hänen hyvinvoinnistaan. Annu Kärenlammen hyvinvointia lisää muun muassa hevosharrastus. Kuva: Annu Kärenlammen kotialbumi

Kovat ehdot ja kallis hinta

Suomen Yrittäjien talous- ja verojohtaja ja pääekonomisti Juhana Brotherus vahvistaa Annu Kärenlammen havainnot oikeiksi.

– Pankkisäätelyssä yrittäjät ja heidän rahoittamisensa on ajateltu riskialttiiksi. Se vaatii pankilta enemmän omaa pääomaa, ja pankit tyypillisesti siirtävät pääomavaateet joko rahoituksen saatavuuteen tai hintoihin, pääekonomisti kuvailee.

Eli rahoitusta ei saa tai sitten rahoituksen ehdot ovat kovat ja hinta kallis.

Brotheruksen mukaan eri pankeissa on eroja, miten ne suhtautuvat yrittäjille lainaamiseen.

– Yrittäjien rahoittaminen vaatii erilaista osaamista, sillä palkkatulot ovat helpommin ennustettavissa kuin yrittäjien tulot.

Brotherus neuvoo pieniä yrittäjiä kilpailuttamaan eri pankkeja rahoituksen hankkimisessa.

– Ei kannata tyytyä pelkästään oman tilipankin vastaukseen, vaan lainaa voi kysellä muualtakin.

– Valitettavasti yrittäjille tarjottavissa lainoissa korko voi olla vastaavatuloista palkansaajaa kovempi, hän muistuttaa.

Mies katsoo kameraan venesatamassa kamera kädessään.
Valokuvaajana toiminimellä työskentelevä Jarno Vuorinen kertoo, että juridisesti toiminimiyrittäjää ei katsota oman yrityksensä työntekijäksi, toisin kuin vaikka osakeyhtiön yrittäjä. Kuva: Taina Nuutinen-Kallio / Yle

Liiketoiminta riippuvainen yrittäjän hyvinvoinnista

Yksityisiä elinkeinonharjoittajia on patentti- ja rekisterihallinnon kaupparekisterissä Suomessa yli 250 000, ja määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana.

– Toiminimiyrittäjät monellakin tapaa ovat vähän epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa muiden yhtiömuotojen yrittäjien. Polkupyöräetu on yksi ja myöskään liikunta- ja kulttuurietuun emme ole oikeutettuja, kertoo valokuvaajayrittäjänä työskentelevä keminmaalainen Jarno Vuorinen.

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston johtoryhmässä istuva Vuorinen kertoo myös, etteivät toiminimiyrittäjät voi vähentää sairaan lapsen hoitajan palkkaa verotuksessa samaan tapaan kuin muut yrittäjät.

– Olisi hyvä, että pääsisimme hyvinvointiin liittyvissä asioissa samalle viivalle muiden yrittäjien kanssa. Hyvin usein toiminimiyrittäjän yritystoiminta on täysin riippuvainen siitä, miten hän voi, Vuorinen toteaa.

Vuorinen kertoo, että juridisesti toiminimiyrittäjää ei katsota oman yrityksensä työntekijäksi, toisin kuin vaikka osakeyhtiön yrittäjä. Jos verovapaat edut haluttaisiin myös toiminimiyrittäjille, niin lakia tulisi erikseen toiminimiyrittäjän osalta säätää elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa. Tällä hetkellä sitä säädetään tuloverolaissa.

Kansalaisaloite ei kerännyt tarpeeksi kannatusta

Suomen Yrittäjät -järjestö ajaa myös toiminimiyrittäjien asioita. Esimerkiksi viime syksynä yksinyrittäjien verkosto teki kansalaisaloitteen liikunta- ja kulttuuriedun laajentamisesta koskemaan myös toiminimiyrittäjiä.

Aloite sai yli 7000 kannatusta, kun vaadittava määrä aloitteen etenemiseen on 50 000.

– Olemme käyneet myös eduskunnassa kertomassa ongelmakohdista kansanedustajille ja Suomen Yrittäjät on laatinut 14-kohtaisen yksinyrittäjä -ohjelman, kertoo Vuorinen.

Juhana Brotheruksen mukaan toiminimiyrittäjien ponnistelut saada samat mahdollisuudet kuin muilla yrittäjillä tai palkansaajilla torpataan, koska valtiontalouden haasteet ovat suuret.

– Kaikkiin hyviin ja hyviltä kuulostaviin esityksiin ei löydy tukea.