Suomalainen työsuhdepyöräily pisti viime vuonna ison vaihteen silmään.
Pyöräliiton mukaan työsuhdepyörä on jo 40 000 suomalaisella.
Suosion kasvu näyttäisi tänä vuonna jatkuvan. Pyöräliiton ennakkoarvion mukaan työsuhdepyörä olisi tämän vuoden lopulla jo 80 000 suomalaisella työntekijällä
Sadan euron kuukausittainen veroetu on saanut monen pyöräilystä kiinnostuneen hankkimaan itselleen työnantajan kautta työsuhdepyörän.
Verottaja on halunnut tehdä edusta laajan (Verohallinto). Se voi kattaa pyörän, huollon ja varusteet, jos yhteenlaskettu edun arvo on korkeintaan 1 200 euroa vuodessa.
Selvitimme, miksi työsuhdepyöriin on päädytty sekä työnantajien että työntekijäpuolen näkökulmista.
Monelle työsuhdepyörän hankkiminen on ollut luonteva osa jo valmiiksi liikunnallista elämäntapaa.
Kun on hyvä pyörä alla, innostuu ajamaan pidempää lenkkiä.
Jonne Seppänen, työsuhdepyöräilijä, Vincit
Jyväskyläläistä Jonne Seppästä kiinnosti sorateillä harrastettava gravel-pyöräily.
– Halusin aloittaa uutta harrastusta. Kun oli nilkan kanssa vähän ongelmia ja juokseminen jäi vähemmälle, työnantajan tarjoama mahdollisuus työsuhdepyörään oli luonteva ajankohta, Seppänen kertoo.
Pyörä oli jo valmiiksi katsottuna ja lisäsi Seppäsen liikuntaharrastusta. Kilometrejä alkoi kertyä.
– Kun on hyvä pyörä alla, innostuu ajamaan vähän lenkkiä ja katselemaan uusia maisemia tuolla maaseudulla. Pyöräilyreviiri on laajentunut, Seppänen toteaa.
Myös Jyväskyläläinen energiayhtiö Alva oli ensimmäisten joukossa, kun työsuhdepyörien veroetu tuli 2021 voimaan.
Vaikea pysyä perässä, kun lähes päivittäin tulee uusia sopimuksia.
Tiina Mikkola, kehitysjohtaja, Alva
Alvan kehitysjohtaja Tiina Mikkola kertoo, että tavoitteet olivat jo alussa selvät.
– Kyllä me lähdettiin kokeilemaan, että saataisiinko työntekijätyytyväisyyttä ja hyvinvointia lisättyä.
Alku oli haastavaa, koska pyörien saatavuudessa oli ongelmia. Nyt tilanne on jo toinen.
– Tilanne on räjähtänyt positiivisessa mielessä käsiin ja uusia sopimuksia pyöristä on tehty kymmenkunta viimeisen kuukauden aikana, Mikkola kertoo.
Hän arvioi, että Alvan työntekijöistä noin neljäkymmentä on ottanut edun käyttöön ja luku kasvaa koko ajan.
Kevään lämpeneminen tunnetusti lisää pyöräkuumetta.
Mikkolan mukaan on kuitenkin hyvä pitää pää kylmänä ja selvittää yrityksissä tarkoin, miten veroetu palvelee sekä työntekijää että yritystä.
Jotta työsuhdepyöräilystä saataisiin kaikki mahdollinen irti, on Mikkolan mukaan mietittävä sekä pyörien säilytystä että pyöräilevien työntekijöiden erityistarpeita.
Valitettavan usein juuri kalliimpi ja uusi työsuhdepyörä on myös pyörävarkaiden mieleen. Mikkolan mukaan Alvan pyöräilijöiden onni oli se, että yhtiö oli muuttamassa uusiin tiloihin Jyväskylän Kankaan kaupunginosaan.
– Se mahdollisti sen, että me saimme pyörien varastotilan toimivaksi ja samalla myös taukotila- ja suihkuasiat kuntoon kerralla, Mikkola kertoo.
Jyväskylässä konepajayhtiö Valmet alkaa pilotoida työsuhdepyöräilyä kesäkuun alusta alkaen. Syyt ovat pitkälti samat: työsuhdepyöräilyn uskotaan lisäävän sekä työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia.
Pyöräily helpottaa parkkiongelmaa.
Jari Matilainen, yksikönjohtaja, Valmet
Valmetin Jyväskylän yksikön johtaja Jari Matilainen kertoo, että työsuhdepyöräilyn aloittamiselle on myös käytännön logistiikkaan liittyvä syy.
– Me olemme lähellä kaupungin keskustaa, Jos saisimme osan työpaikkaliikenteestä siirrettyä polkupyörille, niin se helpottaisi meidän parkkiongelmia täällä Hippoksen alueella, Matilainen sanoo.
Jyväskylä on Valmetin päänavaaja. Matilaisen mukaan työsuhdepyöräily on tarkoitus aloittaa myös muualla Suomessa. Joka kymmenes Valmetin työntekijä voisi hänen arvionsa mukana lähteä mukaan kokeiluun.
– Se tarkoittaisi jo yksin Jyväskylässä noin 150 aloittavaa työsuhdepyöräilijää, hän arvioi.
Pyöräliiton tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että 60 prosenttia työsuhdepyöristä on sähköavusteisia ja noin 80 prosentissa työsuhdepyörän hinta pidätetään palkasta.
150 euroa olisi sopiva pyöräedun arvo.
Matti Koistinen, toiminnanjohtaja, Pyöräliitto
Selvitys kertoo myös se, että pyöräilyetua haluttaisiin kasvattaa 50 eurolla kuukaudessa.
– 150 euroa voisi hyvin olla verovapauden arvo, koska se mahdollistaisi myös perheiden kuljetuksiin hyvin soveltuvien laatikkopyörien hankinnat, toteaa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.
Koistisen mielestä ilahduttavaa on myös se, että Pyöräliiton selvitysten mukaan lisääntynyt työsuhdepyöräily ei ole vähentänyt kävelyä tai joukkoliikenteen käyttöä.
Isommat kauppareissut voisi hyvin tehdä lastipyörällä.
Heini Pitkänen, työsuhdepyöräilijä, Alva
Yksi Alvan työsuhdepyöräilijöistä on Heini Pitkänen. Myös hänelle veroedun tuoma hyvitys oli olennainen tekijä työsuhdepyöräilyn aloittamiselle.
Pitkänen haki nimenomaan hyöty- ja työmatkapyörää, joka on sähköavusteinen.
– Nyt pyöräilen työmatka kesät talvet. Säässä kuin säässä, talvella vain nastat alle, kertoo noin vuosi sitten työsuhdepyörän hankkinut Pitkänen.
Myös Pitkäselle hankittu sähköpyörä on selkä työmatkojen kulkuneuvo että harrastusväline. Se on lisännyt pyöräilykilometrejä tuntuvasti.
Aluksi hän ajatteli, että työmatkapyöräily riittää liikunnaksi, mutta toisin kävi.
– Siinä kävi niin, että nälkä kasvaa syödessä. Sitä ei enää oikein liikunnaksi mielläkään ja tulee tehtyä myös muuta, hän nauraa.
Yksi tärkeä asia työsuhdepyöräilyssä on se, että se vähentää kaikkea yksityisautoilun tarvetta.
Heini Pitkänen kertoo, että pyörä korvaa jo nyt auton myös lyhyillä asiointimatkoilla.
– Itsekin lapsiperheellisenä mietin, että myös ne isommat kauppareissut voisi tehdä taakka- tai lastipyörällä. Auto on oikeastaan käytössä vain niissä ja lasten kuskaamisessa, toteaa Pitkänen.
Jo nykyisellekin työsuhdepyörälle on jo riittänyt käyttöä.
– Pyörän mittariin on kertynyt 1780 kilometriä viime heinäkuusta ja niille on tulossa jatkoa, Pitkänen lupaa.
Paljonko sinulle on kertynyt kilometrejä työsuhdepyörälla? Voit halutessasi keskustella aiheesta 17.5. kello 23.00 saakka.