Saamelaiskäräjävaalien tulos on selvinnyt. Vaalilautakunta piti tiedotustilaisuuden kello 12.30, jossa kerrottiin alustava vaalitulos.
Katso kaikki läpipäässeet Ylen tulospalvelusta. Vaalitulos vahvistetaan keskiviikkoiltana.
Uusittujen saamelaiskäräjävaalien ääniharava on inarilainen Kari Kyrö 215 äänellä. Kyrö ei ollut ehdolla syksyn 2023 vaaleissa, koska vaalilautakunta ei ollut merkinnyt häntä vaaliluetteloon. Kyrö on jo toistamiseen saamelaiskäräjävaalien ääniharava: vuoden 2019 vaaleissa hän sai ääniä 220.
Toiseksi eniten ääniä sai inarilainen Pirita Näkkäläjärvi, 187 ääntä. Näkkäläjärvi on toiminut lyhyeksi jääneellä vaalikaudella saamelaiskäräjien puheenjohtajana.
Vaalilautakunnan puheenjohtaja Aslak Pieski kertoo, että tiistaiaamuna aloitettu ääntenlaskenta sujui joutuisasti.
– Ääntenlaskenta saatiin valmiiksi ennätysajassa. Toiminta oli hyvin ripeää. Meni nopeammin kuin aiemmin. Kaikki sujui hyvin joutuisasti, kertoo Pieski.
Kaksi uutta jäsentä
Tiistaina annettujen tulosten perusteella kaksi syksyn 2023 läpimenijöistä putosi. He ovat Marko Katajamaa Ivalosta ja Kari Toivo Lukkari Kirkkonummelta.
Kumottuihin vaaleihin verrattuna saamelaiskäräjille valittiin nyt kaksi uutta jäsentä. Kyrön lisäksi saamelaiskäräjille valittiin inarilainen Inka Kangasniemi, joka ei ollut ehdolla syksyn vaaleissa, mutta toimi saamelaiskäräjillä kuitenkin edellisellä vaalikaudella.
Enontekiöllä kaksi jäsentä vaihtaa paikkaa. Syksyllä 2023 jäseneksi valittu Pigga Keskitalo valittiin nyt varajäseneksi. Hänen tilalleen nousee edellisvaalien varajäsen Niko-Mihkal Valkeapää.
Asiantuntija: ”Merkittävät vaalit”
Kyseessä on historialliset uusintavaalit, sillä maaliskuussa 2024 korkein hallinto-oikeus kumosi saamelaiskäräjien vuoden 2023 vaalit ja määräsi ne uusittavaksi. Perustelu päätökselle oli, että vuoden 2023 vaalit oli toimitettu lainvastaisesti. Vaaliluettelosta oli jätetty pois 65 henkilöä, jotka olisi KHO:n päätösten mukaan tullut siihen merkitä. Näillä henkilöillä ei ollut mahdollisuutta asettua ehdolle eikä äänestää vaaleissa.
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Laura Junka-Aikion mukaan Suomessa on harvoin näin poikkeuksellisissa olosuhteissa käytäviä vaaleja, joihin liittyy paljon poliittisia ja oikeudellisia jännitteitä ja kipukohtia.
– Nämä ovat hyvin merkittävät vaalit. Kyse ei ole vain vaalituloksesta vaan koko siitä kysymyksestä, miten saamelaisyhteisö asemoituu tällaisiin vaaleihin, jotka ovat ikään kuin valtion asemasta pakotettu, analysoi Lapin yliopiston professori Junka-Aikio Ylen Aamussa.
Äänestysprosentti uusintavaaleissa oli 48,8, mikä on hieman syksyn 2023 äänestysprosenttia pienempi. Tuolloin äänestysprosentti oli 51,63.
– Osa ihmisistä oli myös päättänyt, että boikotoi näitä vaaleja. Nyt se näkyi, että se oli vain pari prosenttia, kommentoi vaalilautakunnan puheenjohtaja Aslak Pieski.
Päätös uusintavaaleista nosti paljon keskustelua saamelaisyhteisön sisällä. Keväällä professori Rauna Kuokkanen kannusti saamelaisia boikotoimaan uusintavaaleja. Saamelaiskäräjien uusintavaalit ovat aktivoineet myös sosiaalisen median keskustelua saamelaismääritelmästä.
Uutista päivitetty kauttaaltaan.
Korjattu 13.24: Äänimääriä korjattu leipätekstiin ja otsikkoon. Kerroimme virheellisesti Kari Kyrön saaneen 212 ääntä ja Pirita Näkkäläjärven 182 ääntä. Kyrö sai 215 ääntä ja Näkkäläjärvi 187 ääntä.
Korjattu 13.50: Syksyn vaaleilla valittuja putoajia on kaksi, Marko Katajamaa sekä Kari Toivo Lukkari.
Täydennetty faktalaatikkoa 4.7. kello 14.22: Lisätty tieto YK:n ihmisoikeuskomitealle tehdystä valituksesta.