Keskustelu saamelaismääritelmästä on kuohunut sosiaalisessa mediassa saamelaiskäräjien uusintavaalien aikana. Esimerkiksi Facebookin keskusteluryhmissä ketjut, joissa kiistellään siitä, ketkä ovat saamelaisia ja keillä tulisi olla oikeus äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, ovat saaneet satoja kommentteja.
Osa keskustelijoista kannattaa nykyistä laajempaa saamelaisuuden määritelmää, jossa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsisi myös kaukaisempien sukujuurien perusteella. Jotkut heistä kritisoivat nykyisiä saamelaiskäräjiä hyvin voimakkaasti. Osa taas puolustaa kieliperustaista saamelaismääritelmää, jollaista saamelaiskäräjien enemmistö on tukenut.
Lapin yliopiston dosentti ja politiikan tutkija Tapio Nykänen kiinnittää somekeskusteluissa huomiota siihen, että poliitikot ovat nyt mukana keskustelussa. Hänen mukaansa aiemmin saamelaispoliitikot ovat välttäneet nettifoorumeja, koska keskustelu niillä ei ole ollut kovin rakentavaa.
– Keskustelijoiden joukko on ollut tavallista moninaisempi. Sitä kautta keskustelu on ollut aika ajoin ihan rikastakin siitä huolimatta, että se on välillä kärjekästä.
Nykäsen mukaan pitkäaikainen kiista saamelaisuudesta käy osittain samoja uria kuin pitkään ennenkin, mutta uusiakin näkökulmia on tullut mukaan. Hän ei näe keskustelua yksinkertaisena vastakkainasetteluna. Mukana on moninainen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia motivaatioita ja poliittisia tavoitteita.
Kärjekkäimmät kannanotot yksittäistapauksia
Väitöskirjatutkija Esko Nieminen tutkii polarisaatiota sosiaalisen median poliittisissa keskusteluissa. Saamelaiskäräjävaaleja koskevaa somekeskustelua lukiessa hänen huomionsa kiinnittyy siihen, että keskustelussa on useimmiten mukana kunnioittava pohjavire – siitäkin huolimatta, että ihmisiä lähelle tulevassa identiteettikeskustelussa tunteet välillä kiihtyvät.
– Jotkut keskustelut päättyvät sen toteamiseen, että ”let’s agree to disagree”. Kun ei päästä mihinkään yhteisymmärrykseen, niin ei aleta vänkäämään turhaa.
Nieminen ei näe keskustelua kovin polarisoituneena, vaikka erimielisyyksiä toisinaan ilmaistaankin kärjekkäästi. Räikeimmät kannanotot eivät vaikuta keräävän suurta joukkoa kannattajia taakseen.
Tapio Nykänen ei näe, että keskustelu olisi viime aikoina tulehtunut aiemmasta. Se vain on vaalien ja saamelaiskäräjien vaalilautakunnan rikosepäilyjen vuoksi vilkastunut.
– Ihmiset, joilla on kärjekkäimmät mielipiteet tai ilmaisutavat ovat aktiivisimpia näillä foorumeilla. Sen takia tilanne voi näyttää kärjistyneemmältä kuin se olisi, jos kartotettaisiin tarkemmin kaikkien asiaa seuraavien mielipiteitä.
Pienet, intohimoiset keskustelupiirit
Tutkijoiden mielestä saamelaiskäräjävaalien herättämä keskustelu muistuttaa osin muidenkin vaalien aikana käytävää sosiaalisen median keskustelua.
Esko Nieminen vertaa sitä erityisesti kuntapolitiikkaan. Mitä lähemmäksi asiat tulevat ihmisiä, sitä intohimoisemmin niihin suhtaudutaan. Sekä kunta- että saamelaispolitiikassa keskustelijat myös usein tuntevat toisensa ruudun ulkopuolellakin. Se saa Niemisen mukaan usein jättämään pahimmat möläytykset sanomatta.
Tapio Nykänen huomioi myös, että monet keskustelijat ovat hyvin harrastuneita aiheen suhteen.
– Kukin on ainakin yrittänyt selventää itselleen, mistä näissä asioissa on kysymys. Puhutaan hyvin yksityiskohtaisesti sukujen historiasta, kansainvälisestä lainsäädännöstä tai poliittisen toimielimen järjestäytymisen muodoista.
Toisaalta Nykänen näkee uniikkina piirteenä sen, että näissä vaalikeskusteluissa puhutaan harvoin saamelaiskäräjien varsinaisesta toiminnasta.
– Selvästi monet keskustelijat eivät edes tiedä, mitä saamelaiskäräjät konkreettisesti tekee ja millaisia vastuualueita tällä 70 ihmisen organisaatiolla on. Keskustelu pyörii sen ympärillä, ketkä saavat osallistua vaaleihin, Nykänen toteaa.
Yhteinen sävel voi yhä löytyä
Asiantuntijat tunnistavat keskustelusta jonkin verran yhteyksiä laajempaan yhteiskunnalliseen polarisaatioon. Netissä keskusteluun tulee välillä jopa salaliittoteoriamaisia sävyjä.
– Silloin tällöin nousee esille viittauksia vaikkapa vasemmisto-oikeisto-linjoihin ja moititaan vihervasemmistolaisuudesta esimerkiksi saamelaiskäräjiä, mutta nämä puheenvuorot ovat loppujen lopuksi vähäisiä, Tapio Nykänen sanoo.
Nykänen näkee, että useimmat keskustelijat ovat omalla tavallaan vähemmistöjen oikeuksien puolustajia. Laajemmassa mittakaavassa ollaan yksimielisiä siitä, että joitakin toimenpiteitä saamen kielten ja kulttuurin säilyttämiseksi tarvitaan.
Keskeinen ongelma sovun löytämisessä on Nykäsen mielestä ollut se, että osa laveampaa saamelaismääritelmää toivovista ihmisistä on turhautuessaan hyökännyt voimakkaasti saamelaiskäräjiä kohtaan ja jopa vaatinut sen resurssien vähentämistä. Tämä luo saamelaisten joukossa epäilyksen, että saamelaiskäräjille pyrkii ihmisiä, jotka haluavat heikentää saamelaisten oikeuksia.
Nykänen on toiveikas sen suhteen, että keskustelussa voitaisiin vielä löytää yhteistä säveltä. Tällöin voitaisiin paremmin ajaa pohjoisen asukkaiden yhteistä etua esimerkiksi maankäyttöön ja elinkeinoihin liittyvissä kysymyksissä.
Täydennetty faktalaatikkoa 1.7. klo 14:05: lisätty tieto YK:n ihmisoikeuskomitealle tehdystä valituksesta.