Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suurimmissa kaupungeissa toistuu Ylen Kela-koneen mukaan melkein aina sama kaava. Yksi alue kokoaa paljon tukia ja toiseen niitä ei juuri makseta. Suurimmat erot Kelan maksamissa perustoimeentulotuissa eri asuinalueiden välillä on Jyväskylässä ja Lahdessa.
Enimmillään näissä kaupungeissa maksettiin toimeentulotukea noin joka neljännelle asukkaalle saman postinumeroalueen sisällä. Samaan aikaan suurituloisemmilla asuinalueilla tukea ei maksettu käytännössä lainkaan.
Pienimmät ääripäiden erot löytyvät Porista, Espoosta ja Kuopiosta.
Yle vertaili Kela-koneen avulla keskenään kymmenen Suomen suurimman kaupungin eri postinumeroalueita, joissa eriytyminen toimeentulotuen maksamisen suhteen oli suhteellisesti suurinta. Alueet, joilla toimeentulotukien saajien osuus oli suurin, korostuivat myös muissa sosiaalituissa.
Sen sijaan suurituloisimmille asuinalueille maksettiin selvästi enemmän korvauksia yksityislääkärien käytöstä.
Ilmiö toistui kaikissa kaupungeissa.
Kela-kone näyttää, miten iso osa väestöstä saa tukea
Ylen Kela-koneella voit katsoa eri postinumeroalueiden Kela-tukien saajien osuuden ja keskimääräisen maksetun tuen. Kone näyttää, miten tukia jaetaan eri postinumeroalueille koko maassa. Tiedot ovat peräisin Kelalta.
Tässä jutussa tarkasteltiin Ylen Kela-koneesta, miten maan kymmenessä suurimmassa kaupungissa toimeentulotuki jakautuu eri alueiden kesken. Samalla jokaisen kaupungin suhteellisesti eniten ja vähiten toimeentulotukea saaneita alueita vertailtiin keskenään myös muiden Kelan maksamien tukien osalta.
Kelan maksamat sosiaaliturvaetuudet ovat puhuttaneet viime aikoina – muun muassa siksi, että hallitus on päättänyt leikata niitä.
Voit itse kokeilla Kela-konetta jutun lopussa.
Toimeentulotuki on viimesijainen tuki
Perustoimeentulotukea maksetaan useimmin suurissa kaupungeissa. Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaalihuoltoon kuuluva taloudellinen tuki.
Tilaston kärkikymmenikössä ovat esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Lahti. Niissä kaikissa keskimääräinen toimeentulotuen saajien osuus oli viime vuonna hieman alle 10 prosenttia asukkaista. Koko maan suhteellinen osuus on noin kuusi prosenttia.
Tuki jakautuu kuitenkin epätasaisesti eri asuinalueiden kesken.
Kymmenestä suurimmasta kaupungista isoimmat alueelliset erot löytyivät viime vuonna Jyväskylästä ja Lahdesta. Niissä on asuinalueita, joissa toimeentulotukea maksettiin noin joka neljännelle asukkaalle. Samoissa kaupungeissa toista ääripäätä edustavalla alueella toimeentulotukea maksettiin vain yhdelle prosentille asukkaista.
Pienimmät sisäiset erot löytyvät Espoosta, Kuopiosta ja Porista. Porissa suhteellisesti eniten toimeentulotukia sai 14 prosenttia asuinalueen asukkaista, kun toisessa ääripäässä saajia oli kaksi prosenttia.
Keskimäärin erot suurimmissa kaupungeissa eniten ja vähiten toimeentulotukea saavien asuinalueiden välillä olivat noin 20 prosenttiyksikköä.
Samat alueet ovat kärjessä useissa eri sosiaalisissa tuissa
Kela-kone paljastaa, että samat alueet korostuvat useissa eri sosiaalituissa.
Esimerkiksi Lahdessa ja Jyväskylässä ne kaupunginosat, joissa maksetaan suhteellisesti eniten toimeentulotukea, ovat useimmin ykkössijalla myös useiden muiden sosiaalitukien suhteellisissa osuuksissa. Näitä ovat esimerkiksi yleinen asumistuki, työttömyystuki, kansaneläke ja elatustuki.
Samanlainen tilanne voidaan havaita lähes kaikissa kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Ainoastaan Kuopiossa ilmiö ei näy niin vahvasti.
Erot näkyvät myös sairaanhoitokorvauksissa
Sama toistuu alueilla, joissa toimeentulotukea ei makseta juuri lainkaan. Näillä asuinalueilla ei makseta juuri lainkaan myöskään muita sosiaalisia tukia.
Poikkeuksen näillä alueilla muodostaa sairaanhoitokorvaus. Se on tuki, jota maksetaan yksityisen lääkärin palveluiden käytöstä.
Alueilla, joissa ei makseta toimeentulotukea, saa sairaanhoitokorvausta useampi kuin joka toinen asukas. Enimmillään näillä alueilla tukea yksityisen lääkäripalveluiden käytöstä saa lähes 60 prosenttia asukkaista.
Toimeentulotukea saavilla alueilla tätä tukea saadaan huomattavasti vähemmän ja erot ovat monissa kaupungeissa suuret. Turussa eroa on 28 prosenttiyksikköä.
Eroja myös koulutustaustassa, asumismuodossa, kielessä ja syntyperässä
Yhdistelemällä tietoja Ylen viime vuonna julkaistun postinumerokoneen kanssa selviää, että näillä samoilla keskenään vertailtavilla alueilla on suuret erot myös asumismuodossa, koulutustasossa, mediaanituloissa, sekä asukkaiden äidinkielessä ja syntyperässä.
Siinä missä vähiten toimeentulotukea saavilla alueilla omistusasuminen ylittää usein jopa 90 prosentin osuuden, eniten toimeentulotukea saavilla alueilla enemmistö asukkaista asuu vuokralla.
Poikkeuksen tässä muodostaa ainoastaan Kuopio. Siellä eniten toimeentulotukea saavalla alueella enemmistö, eli 56 prosenttia asuu omistusasunnoissa.
Eniten toimeentulotukea saavilla alueilla myös asukkaiden koulutustaso on selvästi alhaisempi ja yksinasuvien sekä yksinhuoltajien määrä on huomattavasti suurempi. Se näkyy myös suurempina elatustukina.
Myös ulkomaalaistaustaisia on usein moninkertaisesti enemmän. Alueilla, joissa saadaan vähiten toimeentulotukea, ulkomaalaistaustaiset saattavat puuttua käytännössä kokonaan.
Hallituksen leikkurin voi odottaa osuvan tietyille alueille
Ylen Kela-koneesta kokoamista tiedoista siis selviää, että suhteellisesti eniten sosiaalitukia saavat asuvat useimmin samoilla asuinalueilla, jolloin hallituksen suunnittelemat leikkauksetkin kaikella todennäköisyydellä kohdistuvat eniten näihin alueisiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut viime joulukuussa, että hallituksen sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset siirtäisivät noin 100 000 ihmistä toimeentulotuen piiriin.
Myös Kela on arvioinut, että toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvaa tänä vuonna noin 25 000 kotitaloudella eli noin neljänneksellä.
Samaan aikaan hallituksen toinen päätös osuu todennäköisesti enemmän suurituloisimmille asuinalueille, joissa maksetaan selvästi eniten korvauksia yksityislääkärien käytöstä.
Hallitus haluaa lyhentää perusterveydenhuollon hoitojonoja nostamalla yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvauksia. Rahaa Kela-korvausten nostoon on varattu tämän hallituskauden aikana yhteensä 500 miljoonaa euroa.
Kelan laskelmien mukaan yksityislääkäreiden Kela-korvauksista hyötyvät eniten keski- ja hyvätuloiset.