Palkinnonsaajan nimi kuulutetaan oikein, mutta Max Verstappen ojentaa Tuukka Taposen maailmanmestaruuspokaalin väärälle kuljettajalle.
Kansainvälisen autoliiton FIA:n palkintogaalassa joulukuussa 2021 tapahtunut episodi kuin alleviivaa, kuinka Formula 1 -uraa rakennettaessa pitää olla oikealla hetkellä oikeassa paikassa.
Taponen oli Pariisin Louvressa vastaanottamassa palkintoaan tuoreena kartingin maailmanmestarina ja kuuli tilaisuuden harjoituksissa, että Verstappen ojentaisi hänen palkintonsa. Järjestäjien kömmähdyksen vuoksi smokkiin sonnustautunut Taponen joutui kuitenkin katsomaan hämillään, kun F1-mestari antoi hänen pokaalinsa vieressä seisoneelle, toisen luokan mestaruuden vieneelle kuljettajalle.
Juhlallisesta pokaalisekoilusta huolimatta oikea pysti on nyt hyllyssä Taposen kotona Lohjalla. Kenties siinä on vielä Verstappenin sormenjäljet.
Voiton makuun Tuukka Taponen pääsi jo viisivuotiaana, elämänsä ensimmäisessä kartingkilpailussa. Hauskana sattumana samassa kilpailussa starttiviivalla olivat myös Kimi Räikkösen veljenpojat.
Voitit heti kaksi Räikköstä kerralla?
– Niin kyllä, Tuukka naurahtaa.
”Joka arki- ja pyhäaamu hän kuiskasi: Lähdetäänkö ajamaan?”
Tuukka Taponen on käytännössä kasvatettu autourheilijaksi, sillä isä osti hänelle kartingauton jo 2,5-vuotiaana. Elämänsä ensimmäiset vuodet hän vietti käytännössä jokkisvarikoilla, sillä Marko-isä jatkoi jo oman isänsä aloittamaa jokamiesluokassa kilpailemista. Äidin mukaan kilpailun äänet olivat Tuukalle kuin tuutulaulu.
– Ihan pienenä Tuukka nukkui jokkiskisoissa vaunuissa kuulosuojaimet korvillaan. Kun ajaminen päättyi ja pärinä loppui, hän läväytti heti silmät auki ja heräsi. Hän oli niin tottunut pärinään ja meteliin. Hieman vanhempana hän katseli alituiseen isänsä jokkisvideoita ja leikki pikkuautoilla samalla tapahtumia selostaen. Eivät häntä Muumit tai muut lastenohjelmat kiinnostaneet, Satu Taponen kertoo.
Jokkisautolla Tuukka ei ole kuitenkaan koskaan ajanut. Marko Taposen mukaan hänellä oli jo kartingautoa hankkiessaan mielessä, että lajissa olisi ainakin teoriassa mahdollista kilpailla myös ulkomailla ja edetä pitkällekin, jos intoa riittää. Ensimetrinsä kartingautolla pikku-Tuukka päristeli isän autokorjaamohallin pihalla. Auton perään oli sidottu köysi, ja taluttaja piti huolen siitä, ettei vauhti noussut liikaa.
– Aluksi hän katseli ajaessaan enemmän taaksepäin ja osui vähän kivijalkaan. Ohjeistimme katsomaan eteenpäin. Hän ajoi hallia ympäri satoja kertoja ennen kuin menimme Vihdin radalle. Ensimmäisellä kerralla radalla hän ei ajanut kertaakaan ulos. Olin sanonut hänelle varikolla, että seuraa radalla mustia renkaan jälkiä. Siitä innostus alkoi. Joka arki- ja pyhäaamu hän kuiskasi: ”Lähdetäänkö ajamaan?”, Marko Taponen muistelee.
Isän jokkisharrastus vaihtui pian kartingmekaanikon rooliin.
Ilman merkittäviä tukijoita tie nousee pystyyn
Vappuaattona 2024 Tuukka Taponen astelee managerinsa Jussi Kohtalan kanssa kohti Wihuri-konsernin pääkonttoria Helsingin Kulosaaressa. Rennosti pukeutunut kaksikko on menossa kertomaan sponsorilleen kuulumisiaan uuden kilpailukauden kynnyksellä.
Tuliaisina heillä on pieni täytekakku, sillä tarkoitus on juoda samalla mitalikahvit Taposen alkuvuodesta voittaman Formula Regionalin Lähi-idän mestaruustittelin kunniaksi. Taposen kartingharrastus on johtanut pitkälle. Tällaisesta hän tuskin osasi haaveilla ajettuaan ensimmäisen kartingkilpailunsa ulkomailla, Italian Adriassa.
– Se oli hieman pienempi kilpailu ja olin muistaakseni kuudes. Kokemus oli hieno, mutta silloin ajattelin, että en ehkä koskaan uudestaan pääse enää ulkomaille ajamaan. Siksi keräsin itselleni muistoksi muutamia hienon näköisiä kiviä radan varresta.
Sittemmin Taponen voitti ensimmäisenä suomalaiskuljettajana kartingin maailmanmestaruuden ja kahdesti MM-hopeaa. Toissa syksynä aukesi tie Ferrarin kuljettaja-akatemiaan. Parhaillaan Taponen taistelee Formula Regionalin eurosarjan kärkisijoista ja on kolmen osakilpailun jälkeen pisteissä toisena. Seuraavina etappeina häämöttävät F3- ja F2-sarjat. F1 voisi olla realismia kaudella 2028.
Liikemies Antti Aarnio-Wihurin kiinnostus autourheiluun vaikutti aikanaan merkittävästi siihen, että Valtteri Bottas pystyi nousemaan Formula ykkösiin ja siirtymään Williams-tallista huipputalli Mercedekselle, kun ajopaikka Nico Rosbergin lopettamisilmoituksen jälkeen yllättäen avautui. Aarnio-Wihurin mukaan he tukivat Bottasta useilla miljoonilla euroilla.
– Häneen sijoitettu kokonaissumma oli noin 20 miljoonan huitteilla. Mitä ylemmäs mennään, niin summat käytännössä kaksinkertaistuvat luokan mukaan. Kyllä ne ykkösissä (F1) olivat jo useampia miljoonia kaudessa, Antti Aarnio-Wihuri sanoo.
Millaisesta summasta puhutaan Tuukka Taposen kohdalla?
– On siihen useampi satatuhatta mennyt.
– Pitää muistaa, että hän on silti urallaan vielä alkuvaiheessa ja ykkösiin on pitkä matka. Kaikkea voi matkan varrella sattua. Kyse ei ole itsestäänselvyydestä. Kuljettajan on oltava myös aina valmis kovaan työntekoon.
Manageri Kohtala oli Tuukka Taposen tiimoilta ensi kerran yhteydessä Wihuriin kuusi vuotta sitten.
– Wihuri ei vielä siinä vaiheessa lähtenyt mukaan, mutta he jäivät seuraamaan Tuukan kartinguran kehitystä. Myöhemmin he pääsivät toteamaan, että silloin aikanaan asettamamme tavoitteet olivat myös toteutuneet, jopa alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin ja paremmin.
Halu voittaa
Kun Kohtala vuosia sitten huomasi Taposen lahjakkuuden, hän pyysi tätä oman kartingtallinsa kuljettajaksi.
Ensin asiakaspohjalta, mutta kun tulosta tuli, hän alkoi ottaa enemmän roolia yhteistyökumppaneiden hankinnassa ja kuljettajan mentoroinnissa. Kohtalan mukaan Taposen erityisyydelle on selkeä syy.
– Tuukka on aina ollut kuljettaja, joka haluaa voittaa. Hän on äärettömän kova tekemään töitä niillä osa-alueilla, joissa on kehitettävää.
Satu Taponen vahvistaa näkemyksen.
– Tuukka on hirveän määrätietoinen. Pienenäkin hän halusi, että illalla on oltava yhdeksältä nukkumassa ja aamulla terävänä kisoissa. Kartingvarikolla monet pojat vähän juoksentelivat iltaisin ja kisojen välissä. Tuukka sen sijaan keskittyi putsaamaan autoaan ollakseen heti valmiina, kun taas ajetaan.
Äidin mukaan pojan kehonkielestä näki myös heti, jos kisa ei ollut sujunut suunnitelmien mukaan.
– Silloin hän piti varikolle palatessaan kypärän visiirin tiukasti kiinni. Siitä tiesi, että kannattaa odottaa hetki ja kysellä kisakuulumiset vasta sitten.
Vaikka Taponen kuuluu nyt toista kautta Ferrarin kuljettaja-akatemiaan ja asuu Maranellossa, on hänen arjestaan glamour kaukana. Asuntona on ullakkohuoneisto, joka sijaitsee hänen omien sanojensa mukaan keskellä ei mitään, eikä 17-vuotiaan suomalaislupauksen ajokortti ole vielä voimassa Italiassa.
Hänelle annetaan tietty viikko-ohjelma ja joka aamu kello 9.30 kyyti noutaa hänet Ferrarille, missä tapahtuvat esimerkiksi kuntosali- ja mentaaliharjoitukset päivästä riippuen.
Kaikilla akatemiakuljettajilla on oma ohjelmansa, koska yleensä myös kilpailuohjelmat ovat erilaiset.
Viime syksynä Taponen tapasi muiden akatemia-kuljettajien kanssa lyhyesti myös Ferrarin F1-tallipäällikkö Frédéric Vasseurin. Tämän viesti oli napakka.
– Hän sanoi, että he etsivät supertalentteja, hyvät eivät enää riitä. Kuljettajien pitää ajaa mestaruuksista.
Manageri Kohtala myöntää, että Formula ykkösiin tähtäävä nuori kuljettaja elää kuin painekattilassa, mutta ei pidä sitä suojattinsa kannalta ongelmana.
– Konkreettisena esimerkkinä paineensietokyvystä ovat kerrasta poikki ajettavat kartingin MM-kilpailut. Niissä on onnistuttava aika-ajossa, alkuerissä, super heatissa sekä finaalissa, eikä kisaviikon aikana ole käytännössä varaa yhteenkään kolariin eikä omaan virheeseen, jos mielii huippusijoituksille.
– Tuukka on ajanut neljä MM-kilpailua ja niistä kolmen viimeisen saldona oli kaksi MM-hopeaa ja maailmanmestaruus.
Oppia entiseltä formulalupaukselta
Taposen mukaan hän pyrkii vastaamaan ulkopuolisiin tulospaineisiin yksinkertaisesti tekemällä asiat mahdollisimman hyvin.
Esimerkiksi datalta katsotaan kaikki ajamiseen liittyvät pienimmätkin asiat jo lämmittelykierroksesta lähtien, jotta nähdään, että kaikki menee oikein. Käytännössä kuljettaja viettää radalla aikaa enemmän kilpailuinsinöörinsä kanssa kuin itse kilpa-auton ratissa.
Harvalla insinöörillä on kuitenkaan omaa kuljettajataustaa. Sen vuoksi Kohtala pyysi takavuosien formulalupaus Aaro Vainiota Taposen ajovalmentajaksi sekä apulinkiksi kuljettajan ja insinöörin välille.
Vainio on jo aiemmin toiminut ajovalmentajana Taposen tällä kaudella edustamassa ranskalaistalli R-Ace GP:ssä. Kohtalan mukaan Vainion rooli on yksi esimerkki siitä, kuinka he pyrkivät hyödyntämään kaikki mahdolliset kilpailuedut.
– Aaro on kuljettajauransa jälkeen toiminut myös insinöörinä, joten hän ymmärtää sekä insinöörin että kuljettajan näkökannan. Tällainen kokonaisuus on harvinainen. Kun Aaro on kilpailu- ja testireissuilla Tuukan kanssa käytännössä 24/7, hän pystyy myös näkemään, mitä Tuukka voisi tehdä paremmin.
Haastatteluhetkellä Tuukka Taponen on muutaman päivän visiitillä kotikonnuillaan. Matkapäiviä hänelle kertyy vuodessa lähes 300. Yle Urheilun pyynnöstä hän piipahtaa myös uransa alkulähteellä, eli Vihdin kartingradalla. Siellä hän ajoi pari-kolme kertaa viikossa vuosikymmenen ajan.
– Vanhempieni panos on ollut korvaamaton. Ilman heidän tukeaan en olisi pystynyt harjoittelemaan ja kilpailemaan.
Nyt Tuukka Taposella on takanaan merkittäviä tukijoita, mutta samalla urakehitys on eräänlaista nuorallatanssia, jossa harha-askelia ei sallita. Tulosta pitäisi tehdä joka luokassa nopeasti, muuten kuljettajastatus laskee. Mutkia ei voi kuitenkaan oikoa suoriksi.
– Nopeasti eteneminen voi olla suuri riski. Jos suoriutuu huonosti yhdellä kaudella, niin se on sitten siinä. Ei pääse enää hyvään tiimiin ja silloin on vaikea tehdä tulosta. Me pyrimme tekemään koko ajan tulosta, mutta tuuriakin tarvitaan.
Tuukka Taponen arvelee ajaneensa Vihdin kartingradalla vuosien aikana lähes satatuhatta kierrosta. Sitten hän toteaa vienosti hymyillen:
– En usko, että maailmassa on sellaista kuskia, joka voittaisi minut täällä.