Joensuun Iiksenjoen ja Haapajoen kalakuolemien syyksi on varmistunut happikato.
Pohjois-Karjalan ely-keskus kertoo, että Iiksenjoesta otetussa vesinäytteessä ei ollut käytännössä lainkaan happea. Lisäksi joen vedenlaatu oli ravinteiden ja humuksen sekä värin osalta heikentynyt poikkeuksellisen paljon.
Haapajoesta otettu vesinäyte kieli niin ikään happikadosta.
Yksikön päällikkö Ari Heiskanen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta pitää happikatoa poikkeuksellisena. Iiksenjoki ja Haapajoki ovat virtavesiä, ja tyypillisesti happikato aiheuttaa kalakuolemia matalissa ja rehevöityneissä järvissä.
– Ilmennyt happikato on kieltämättä pieni mysteeri. Vedenpinnat ovat olleet alkukesästä korkealla ja sitä myöten myös virtaamat ovat olleet korkeita. Normaalisti korkea virtaama tehostaa veden hapettumista, Heiskanen sanoo.
Hän arvioi, että happikato voi olla seurausta touko–kesäkuun hellejaksosta ja vuodenaikaan nähden korkeasta vesien lämpötilasta. Myös Pielisjoen poikkeuksellisen korkea vedenpinta on voinut vaikuttaa jokien vedenvaihtuvuuteen.
Kalakuolemia on vaikea ennakoida
Iiksenjoki ja Haapajoki ovat tummavetisiä jokia, joiden valuma-alueella on maa- ja metsätaloutta.
Ari Heiskasen mukaan kalakuolemia on vaikea estää tai ennakoida.
– Mikäli kalakuolemia ilmenee lisää, pitää pohtia, mitä selvityksiä voimme vielä tehdä.
Joissa ei ole havaittu enää uusia kalakuolemia alkuviikon jälkeen. Arvion mukaan kuolleita kaloja on ollut yhteensä noin sata.
Haapajoella on löydetty kuolleena lahnoja, Iiksenjoella myös haukia, särkiä, ahvenia ja made.
Happikato ei aiheuta veden käytölle rajoitteita esimerkiksi uimis- tai kastelukäyttöön.