Asuntovelallisten asiakkaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut alkuvuoden aikana Takuusäätiön neuvontapalvelussa. Taloutta on usein yritetty paikata pitkään omin neuvoin, eikä asuntovelka ole lainoista ainut.
– On vakuudellista velkaa, kuten auto- ja opintolainaa. On myös paljon vakuudettomia kulutusluottoja, osamaksuja ja laskulle ostamista, luettelee Takuusäätiön rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman.
Takuusäätiö tarjoaa talousvaikeuksiin joutuneille maksutonta neuvontaa.
Vastikkeiden, vuokrien ja muiden asumiskulujen nousu on osunut kuluttajien kukkaroihin viipeellä. Paljon maksuhäiriömerkintöjä aiheutuu esimerkiksi sähkölaskuista.
– Valistunut arvaukseni on, että tilanne ei parane kovin nopeasti.
Lyhennysvapaita ei hyödynnetä niin paljon kuin voisi
Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta näkee toivomisen varaa siinä, miten suomalaiset osaavat hoitaa talouttaan.
– Puolella suomalaisista kotitalouksista ei ole ollenkaan puskuria. Jos tulee tiukka paikka, heillä ei ole mitään mistä ottaa.
Euroopan keskuspankki laski kesäkuun alussa ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä, mikä ennakoi ainakin pientä helpotusta myös asuntovelallisten tilanteeseen. Keskeisin ohjauskorko laski neljästä prosentista 3,75 prosenttiin. Monille korkotaso on kova senkin jälkeen.
Asuntolainaa olisi monissa tapauksissa mahdollista järjestellä. Pankin kanssa voi neuvotella esimerkiksi lyhennysvapaista ja maksusuunnitelmien muutoksista, kuten laina-ajan pidentämisestä. Näitä mahdollisuuksia suomalaiset eivät Wilskan mukaan hyödynnä niin paljon kuin olisi mahdollista.
– Suomalaisilla on yleensä sellainen missio, että asuntolaina pitää maksaa takaisin mahdollisimman lyhyessä ajassa ja päästä velasta eroon.