Lapin länsirajaa pitkin Norjan rannikolle kulkeva valtatie 21 on Suomelle kriittisen tärkeä sotilaallinen huoltoreitti. Se olisi myös yksi harvoista mahdollisuuksista tavaraliikenteelle, jos rahtiliikenne Itämerellä pysähtyisi.
Kapean ja mäkisen tien korjaukselle 50 kilometrin matkalta on luvattu rahat, mutta soidensuojelualueet venyttävät kauan odotettua remonttia parilla vuodella. Tie kulkee Enontekiöllä kahden soidensuojelualueen eli Jietanasvuoman sekä Lätäseno-Hietajoen läpi.
– Soidensuojelualueen puolelle ei saa mennä senttiäkään, joten tässä joudutaan tekemään jopa lakimuutos, koska tie levenee puolitoista metriä, toteaa projektipäällikkö Jukka Rantajärvi Lapin ely-keskuksesta.
Teitä menee suojelualueiden läpi myös muualla Suomessa. Vanhoja teitä on voinut vapaasti kunnostaa, mutta leventää niitä ei saa. Nyt on kuitenkin pakko. Torniosta Kilpisjärven kautta Norjaan kulkeva valtatie on kapeimmillaan vain kuusimetrinen, ja siihen väliin pitäisi kahden vastakkain tulevan rekan sopia myös sysipimeinä talviöinä.
Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun tiehanke johtaa lainmuutokseen. Ainakaan äkkiseltään ei ympäristöministeriössä tai Lapin ely-keskuksessa muisteta vastaavaa. Kuulemisineen ja eduskuntakäsittelyineen prosessi voi viedä vuoden.
Vuosikymmeniä taksia Käsivarren tiellä ajanut ja remonttia hartaasti odottanut Elli-Maria Kultima on kohtuullisen kypsä.
– Maallikosta tuntuu erikoiselta, että tien korjauksesta on puhuttu vuosikausia ja sitten löytyy tämmöinen. Kohta sieltä varmaan löytyy jotain liito-oraviakin, jotka hidastuttavat sitä korjausta.
Kunnostustöihin päästään vasta kahden vuoden kuluttua
Suomaa Suomessa on soidensuojelualueita lähes 5 000 neliökilometrin laajuudelta. Niiden käyttöä koskevia asetuksia on muutettu esimerkiksi silloin, kun vanhoja voimajohtoja on pitänyt uusia.
Nyt asetuksen muutos ei riitä, koska tien levennys vaatii uutta aluetta ja se pitää lunastaa Metsähallitukselta Väylävirastolle.
– Lunastus edellyttää muutosta näiden kahden soidensuojelualueen rajauksiin ja se on mahdollista vain lakimuutoksella, kertoo erityisasiantuntija Ilona Latsa ympäristöministeriöstä.
Levennys hipaisee soidensuojelualueita yhteensä seitsemän kilometrin matkalla.
Lainmuutoshanketta ei ole aloitettu eikä aloiteta ennen kuin tiesuunnitelma loppuvuoden aikana valmistuu.
– Tiesuunnitelma ja asianmukaiset vaikutusten arvioinnit pitää saada valmiiksi ennen kuin harkitaan, käynnistetäänkö lainvalmisteluhanketta, Latsa sanoo.
Aikataulua venyttävät siis myös arvioinnit siitä, miten levennys kaivuutöineen vaikuttaa soiden vesitalouteen ja sitä kautta suojeltuihin luontoarvoihin.
Tieremontti päästäänkin näillä näkymin aloittamaan vasta kesällä 2026, arvioi projektipäällikkö Jukka Rantajärvi Lapin elystä.
Soidensuojelulain avauksen on epäilty tasoittavan tietä myös kiistellylle kaivoshankkeelle soidensuojelualueella sijaitsevalla Viiankiaavalla. Ympäristöministeriön Latsa kiistää, että yhteyttä olisi.
– Jos VT 21 -hankkeen vuoksi näiden kahden soidensuojelualueen rajausta muutetaan, sillä ei ole vaikutusta Viiankiaavan alueeseen. Nämä ovat ihan erillisiä ja erikseen harkittavia hankkeita.
Kaatuneet rekat katkaisevat tien, jolle ei ole kiertotietä
Huoli huoltovarmuudesta nosti valtakunnalliseksi ongelmaksi tien, jota paikalliset ovat mananneet vuosikaudet. Jo ennen sotilasliikennettä raskaan liikenteen määrät ovat kasvaneet ja rekatkin muuttuneet entistä painavammaksi.
Enontekiön asemamestari Pohto Kirkkala Lapin pelastuslaitokselta kertoo, että sulan maan aikaan riskinä ovat syvät reiät ja reunojen pettäminen, mutta pahinta on kuitenkin mäkisyys ja kapeus talvikeleillä
– Onnettomuuspaikalle kun mennään, edessä saattaa rekka ajaa viittäkymppiä. Ja voi olla, että se jää johonkin isoon mäkeen kiinni, kun vauhti ei riitä.
Pelastuslaitosta työllistävät eniten tilanteet, joissa tieltä suistunut rekka on ”pötköllään jontkassa”, kuten Kirkkala tilannetta kuvaa. Väyläviraston selvityksen mukaan rekkoja suistuu VT 21:ltä vuosittain vähintään 40-60. Joskus kaatuneet rekat pysäyttävät liikenteen kokonaan.
Kiertotietä ei ole lainkaan viimeisen sadan kilometrin matkalla ennen Kilpisjärveä. Silloin paikallisten ei auta kuin toivoa, että ambulanssia tai paloautoa ei tarvita.
Syksyn lisätalousarviosta on jo luvattu liikenneministeri Lulu Ranteen suulla 30 miljoonaa euroa tien kunnostukseen ja niillä rahoilla aletaan tehdä Palojoensuu-Maunu -väliä, jonka pohjoisosaan soidensuojelualueet sijoittuvat.
Jos ja kun rahoitus varmistuu, kunnostusta on Lapin ely-keskuksen mukaan mahdollista aloittaa tuon välin eteläisellä osuudella kesällä 2025.
Tietä aiotaan oikaista Palojoensuu-Maunu -välillä kaikkiaan 17 kilometrin pituudelta. Päällystettä on kunnostuksen jälkeen 8,5 metrin leveydeltä.
Tavoitteena on, että kun kunnostukset Käsivarressa vuosien päästä saadaan valmiiksi, tiellä voi ajaa sadan kilometrin tuntivauhtia. Se jouduttaisi paloautonkin matkaa Enontekiön kunnan laidalta toiselle. Matkaa Hetan ja Kilpisjärven välillä on 175 kilometriä.
– Jokainen metri joka korjataan, on aina eteenpäin, Lapin pelastuslaitoksen Pohto Kirkkala sanoo.
Tie muuttuu sitä surkeammaksi, mitä lähempänä Kilpisjärveä ollaan. Siellä kunnostetaankin jo ensi kesänä Kilpisjärven kylän eteläpuolinen osuus, mutta vain reilun neljän kilometrin matkalta.
lisätty 20.6 klo 10.40: Kunnostus on Lapin ely-keskuksen mukaan mahdollista aloittaa Palojoensuu-Maunu -välin eteläisellä osuudella kesällä 2025.