EU:n komissio nimesi tänään maat, joita uhkaa nyt joutuminen liiallisen alijäämän menettelyyn. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ovat kutsuneet tätä menettelyä julkisen talouden ”tarkkailuluokaksi”, jonne joutuminen olisi Suomelle vaarallista ja nöyryyttävää.
Suomi ei joudu tälle talouden tarkkailuluokalle, mutta seitsemän jäsenmaata joutuu. Kauppakomissaari Valdis Dombrovskisin mukaan nämä maat ovat Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Puola ja Slovakia. Näiden uusien maiden lisäksi Romania on ollut liiallisen alijäämän menettelyssä jo vuodesta 2020 lähtien.
Liiallisen alijäämän menettely voidaan kohdistaa maihin, jotka rikkovat tai ovat vaarassa rikkoa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltyjä julkisen talouden raja-arvoja.
Komissio arvioi menettelyyn mahdollisesti joutuvia maita kahdella kriteerillä:
Toinen on velan kokonaismäärä, joka ei saisi olla enemmän kuin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Viime vuosina velan kokonaismäärään ei ole kiinnitetty kovin paljon huomiota, koska finanssi- ja koronakriisejä sekä Ukrainan sotaa seuranneessa valanotossa jo noin puolet jäsenmaista ylittää sallitun tason. Näin tekee myös Suomi.
Suurin huomio on siksi kiinnitetty toiseen kriteeriin. Se on julkisen talouden yli- tai alijäämä, joka kuvaa vuosittaista valanoton tarvetta. Se ei saisi EU:n perussopimuksen mukaan olla enemmän kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Rajan ylityksen lisäksi arvioidaan esimerkiksi sitä, onko tilanne vähäinen tai väliaikainen.
Komissio huomauttaa, että Suomi on niiden 12 maan joukossa, jotka eivät täytä velkaantumisen kriteereitä. Suomen kohdalla ylitystä pidetään kuitenkin vähäisenä ja väliaikaisena, ja komissio odottaa Suomen julkisen talouden alijäämän palaavan sallittujen rajojen sisälle jo ensi vuonna.
Maakohtaisessa analyysissään komissio lisää, että Suomen hallitus on jo keväällä esittänyt vero- ja leikkauspaketin, joka vastaa lähes yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tämän jutun lopusta löytyy lista, jossa EU-jäsenmaat ovat järjestyksessä julkisen talouden alijäämän perusteella. Kahdeksan heikointa ovat nyt matkalla liiallisen alijäämän menettelyyn.
Seuraavat askeleet
Liiallisen alijäämän menettelyyn joutuvat maat nimetään virallisesti talous- ja valtiovarainministereiden Ecofin-neuvostossa heinäkuussa. Sen jälkeen päätetään niin kutsutut maakohtaiset suositukset.
Sitten komissio seuraa ja käynnistää keskusteluja menettelyssä mukana olevien maiden kanssa. Kun jäsenmaat sitten lokakuussa toimittavat seuraavan vuoden budjettinsa, komissio arvioi, toteutuvatko sen suositukset ja samalla kehitysura kohti sallittuja julkisen talouden raja-arvoja.
Tuloksia esittelevät komissaarit korostivat, että komissio ei sanele leikkauksia. Päätökset talouden tasapainotuksista tehdään jäsenmaissa.
Mikäli maat eivät toteuta suosituksia, seurauksena voi olla jopa sakkoja, mutta niitä ei kuitenkaan ole koskaan määrätty. Tällä kertaa Romanian todettiin jääneen sille asetetuista tavoitteista, mutta luvassa on vain uusia tavoitteita.
Historian saatossa lähes kaikki jäsenmaat ovat olleet mukana liiallisen alijäämän menettelyssä. EU:n taloussääntöjä uudistettiin viime vuoden lopulla.
