Aasialaisen ruuan trendi ei osoita hiipumisen merkkejä. Kolmesta Suomessa toimivasta kaupparyhmästä Keskolta, Lidlistä ja S-ryhmästä vahvistetaan, että aasialaiset makumaailmat ovat kaupoissa juuri nyt eniten kasvava tuotekokonaisuus.
Erikoisuuksia etsitään tuttujen ruokakauppojen lisäksi etnisistä ruokakaupoista. Tässä jutussa etnisellä ruokakaupalla tarkoitetaan ulkomaalaisten Suomeen perustamia ruokakauppoja, jotka tarjoavat ruokatarvikkeita muualta maailmalta. Niitä on tätä nykyä liki kaikissa Suomen suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella kauppoja on toistakymmentä, keskikokoisissa kaupungeissa etnisiä ruokakauppoja on muutamia tai ainakin se yksi.
Tarkkojen lukumäärien selvittäminen vaikeaa, koska kauppiaat eivät ole järjestäytyneitä.
Joensuulaistunut Ahmed Mohammed Abdulghani muutti Irakista Suomeen vuonna 2016. Kotimaassaan Abdulghani pyöritti ruokakauppaa. Pari vuotta Joensuussa asuttuaan hän perusti kaupungin ensimmäisen etnisen ruokakaupan. Parasta aikaa Ahmed Abdulghani remontoi yritykselleen uusia ja väljempiä tiloja.
Abdulghanin mukaan kauppa käy hyvin ja asiakkaita riittää. Tarkoitus on kasvattaa valikoimaa.
– Meillä on myynnissä paljon aasialaista ja afrikkalaista tavaraa, jota asiakkaat ostavat. Asiakkaina käy paljon myös ukrainalaisia ja venäläisiä.
Erikoisuuksien perässä kauppaan
Minkälaisia tuotteita etnisistä ruokakaupoista sitten haetaan? Lidliltä kerrotaan, että asiakkaat haluavat testata eksoottisia ja uusia hedelmiä. Toisinaan tuotteet saavat nostetta sosiaalisesta mediasta. Näin kävi esimerkiksi kiivimarjan ja minisitruunan kohdalla, kerrotaan Lidlistä. Viime vuosina asiakkaiden keskuudessa erityisen suosittuja ovat olleet muun muassa papaija ja kaktusviikuna.
Joensuussa kohta viisi vuotta kauppiaana toiminut Ahmed Abdulghani on huomannut, että erikoiset hedelmät kiinnostavat.
– Jos ilmoitan Facebookissa, että olen saanut Thaimaasta tuoreita durio-hedelmiä, ne varataan heti, vaikka ne ovat kalliita.
Mitä Suomi syö?
Taloustutkimus selvitti syksyllä 2023 Suomi syö -tutkimuksessa suomalaisten 16–79-vuotiaiden ruokailukäytäntöjä. Tutkimussarjaa on toteutettu vuodesta 1985.
Tuoreimpien tulosten mukaan etnisissä ruokakaupoissa asioidaan etenkin pääkaupunkiseudulla. Erilaiset maut kiinnostavat pääkaupunkilaisten lisäksi lapsiperheitä ja alle 35-vuotiaita miehiä. Eniten asioidaan aasialaisia, itämaisia ja japanilaisia tuotteita myyvissä ruokakaupoissa.
Koronan myötä ostoskori uudistui
Korona muokkasi suomalaisten ruokailutottumuksia. Ihmiset innostuivat kotona kokkailusta ja päätyivät kokeilemaan uusia makuja. Japanilainen ruokakulttuuri kiinnostaa suomalaisia. Sekä Keskon että S-ryhmän mukaan sushiin liittyvien tuotteiden myynti on kasvussa.
Lidlin, Keskon ja S-ryhmän myyntitiedoista nousee esille asiakkaiden kiinnostus aasialaiseen ruokakulttuuriin. Keskolta kerrotaan, että thaimaalaiset ja Thaimaan ruokakulttuurista inspiroituneet tuotteet ovat jo vuosia olleet etnisten ruokien suosituin kategoria. Näiden tuotteiden myynti vastaa noin kolmannesta kaikkien etnisten tuotteiden myynnistä.
Texmex on pitänyt pintansa vuosikymmenet, mutta monikaan ei sitä enää miellä etniseksi, vaan tacoista ja tortilloista on tullut jo valtavirtaa.
Uudet maut tekevät tuloaan
Korealaiset tuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Kysyttyjä ovat todella tuliset pikanuudelit ja mausteet, kuten gochujang, joka on korealaista punaisista chileistä tehtyä tahnaa.
S-ryhmässä on huomattu, että vaikka afrikkalaiseen ja Lähi-idän keittiöön liittyviä tuotteita löytyy valikoimista vielä melko vähän, myös niiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Afrikkalaisen keittiön tuotteita kokeilevat erityisesti nuoret pariskunnat, jotka ovat edelläkävijöitä ruokakokeiluissa.