Tampereella asuva Hulda Harju-Autti kävi rippikoulun kesällä 2021. Nyt 17-vuotias nuori muistelee, ettei lähtenyt kovin innokkaasti leirille.
– Aluksi oli nihkeä fiilis, mutta lopulta tultiin läheisiksi. Eikä siellä puhuttu pelkästään heteronormatiivisesta elämästä. Kaikki otettiin mukaan eikä syrjitty ketään, kertoo Harju-Autti.
Hänestä oli järkyttävää kuulla Merikarvian tapauksesta, jossa kirkkoherran väitetään käyttäytyneen epäasiallisesti ja leiri keskeytettiin.
Kirkkoherraa epäillään alkoholin käytöstä ja epäasiallisista seksuaalissävytteisistä puheista. Lounais-Suomen poliisi kertoo vastaanottaneensa tapahtumista rikosilmoituksen ja selvittää parhaillaan, onko asiassa aihetta esitutkinnalle.
– Oli järkyttävää, että hän oli ainoa viranhaltija ja turvallisuusvastaavakin. En pystyisi kuvittelemaankaan tuommoista tilannetta, kun mietin kuinka nuori ihminen oikeasti on riparilla. Jonkun pitää päästä valvomaan, ketä päästetään virkaan, toivoo Harju-Autti.
Yle kysyi viime viikolla yleisön kokemuksia ja muistoja omista rippikouluajoistaan, ja Hulda Harju-Autti oli yksi vastanneista. Kaikkiaan vastauksia tuli yli 80.
Kirkko ei vaikene Merikarvian tapauksesta
Suomen evankelisluterilainen kirkko lupaa selvittää perin pohjin Merikarvian rippileirin tapahtumat.
Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kirkko ei vaikene asiasta. Kirkkoherran toiminta oli Luoman mukaan epäasiallista käytöstä. Seksuaalisuutta käsitellään edelleen leireillä opetussisältöjen puitteissa ja nuorten esille nostamien kysymysten kautta. Merikarvian tapahtumista tehty rikosilmoitus kertoo, että kirkko on tosissaan.
– Merikarvian tapauksessa on niin paljon sellaisia kysymyksiä, joihin tuomiokapitulilla ei ole itse mahdollisuutta saada selvyyttä. On parempi, että poliisi koettaa selvittää, onko tapahtunut rikosta. Näin myös vältytään ylimääräisiltä spekulaatioilta ja saadaan selvyys asioihin, jotka ihmisiä askarruttavat, sanoo Luoma.
Videolla Porin Suomi-areenassa vieraillut arkkipiispa Luoma linjaa muun muassa seksuaalisuuteen liittyvien asioiden asiallista käsittelyä rippikouluissa.
Ikävät tapahtumat yksittäisiä
Suomen evankelisluterilaisen kirkon rippikouluihin osallistuu KIrkkohallituksen mukaan noin 50 000 nuorta vuosittain.
Johtaja Jarmo Kokkonen kertoo, että ikäviä tapahtumia kuten nuorten loukkaantumisia tai vakavia onnettomuuksia sattuu ehkä kerran pari vuodessa, aina ei sitäkään. Pahimmillaan rippileirin yhteydessä on tapahtunut kuolemaan johtanut onnettomuus.
Vahinkoja, kuten myöskään työntekijöiden tai muiden aikuisten vastuunkantajien epäasiallista käytöstä ei aina pystytä täysin välttämään.
– Rippikouluryhmiä on noin 1 200 vuodessa. Jos niistä yksi tai kaksi joudutaan keskeyttämään per vuosi, on se kuitenkin kokonaisuudessaan promillen luokkaa. Leiri voi keskeytyä, mutta rippikoulu jatkua. On hyvin harvinaista, että ei konfirmoitaisi lainkaan, kertoo Kokkonen.
Riparin vuonna 2020 käynyt 19-vuotias Juuso Kosonen vahvistaisi isosten osuutta leirin toiminnassa. Oma paras riparimuisto liittyy temmeltämiseen ohjaajien kanssa.
– Meillä oli isoja kilpailuja joka päivä. Yksi kisa oli sellainen, että tuotiin isoselle hänen pyytämiään tavaroita. Viimeinen esine oli ohjaajan tuominen. Hän lähti pakoon, mutta sain hänet kiinni ja vein isoselle, kertoo Kosonen.
Riparille meneminen oli itsestäänselvyys hänelle. Hän kertoo saaneensa elämänohjeita ja kokemuksia ja on ollut leirin jälkeenkin seurakunnan toiminnassa mukana ja myös isosena ripareilla.
Paha tai hyvä olo näkyy kirkon kyselyissä
Kirkkohallitus tekee säännöllisesti kyselyjä, joilla se haluaa selvittää leirien sujumista. Tuoreimmat tulokset viime syksyltä kertovat yli 90 prosentin nuorista kokevan, että rippikoulussa on hyvä ja turvallista olla, ja siellä on helppo olla oma itsensä.
– Tämä liittyy siihen leirielämän intensiteettiin ja yhdessä oloon, sekä siihen, että rippikoulussa pystytään rakentamaan turvallinen ja luottamusta vahvistava ryhmä ja yhteishenki, sanoo johtaja Jarmo Kokkonen.
Kokkonen myöntää, että leireillä koetaan myös pahaa mieltä ja elämän kaikki sävyt nousevat pintaan rippikoulussa.
– Joskus se voi olla tyytymättömyyttä leirien järjestelyihin tai aikuisten toimintaan.
Nuorten välillä on ristiriitoja ja voi esiintyä kiusaamistakin, joka jää näkymättömäksi. Myös nämä haasteet halutaan ottaa vakavasti ja pyrkiä toimimaan siten, että rippikoulu olisi mahdollisimman turvallinen, kertoo Kokkonen.
Tylsä leirikokemus vei Katri Takalan pappisuralle
Helsinkiläinen Katri Takala, 35, oli odottanut riparia tosi paljon, mutta leiri oli pettymys. Vuonna 2003 Hämeenlinnassa pidetyllä riparilla oli joitakin kivoja juttuja, kuten laulaminen ja leirihäät. Muuten tunnelma oli melko kireä ja jännittynyt.
– Silloin leirillä oli vielä perinteistä opiskelua. Se tuntui kesälomanaikana jotenkin tosi tylsältä ja puuduttavalta.
Videolla Katri Takala kertoo riparimuistoistaan tarkemmin.
Lopulta seurakunnan nuorisokuoron kautta Takala ajautui papiksi. Nyt aikuisiässä hän pohtii, että tärkeintä on luoda toimintaa nuorten toiveiden mukaiseksi. Hän uskoo, että ripari pysyy kirkon menestystuotteena.
– Parhaassa tapauksessa toimitaan yhtenä ryhmänä ja saadaan tosi hienoja keskusteluja aikaan ja upeita elämyksiä kaikille. Se on tosi siistiä, kertoo Takala.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
Täsmennetty 27.6.2024 klo 7:09 Arkkipiispa Tapio Luoman kommenttia.