Kotkalaisjärjestö jakaa eri päivinä ruoka-apua suomalaisille ja ulkomaalaistaustaisille.
Kotkan Karhulassa tapahtuvat ruoan jakelut on järjestetty niin, että maanantaisin ja tiistaisin ruokakasseja saavat maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja keskiviikosta perjantaihin suomalaiset.
– Järjestelyyn on päädytty, koska jonossa on ollut kaikenlaista vääntöä. Osa jonottaa, ja jotkut taas kiilaavat jonon ohi, siitä se tilanne syntyy, kertoo perustajajäsen Katja Tasa Silmut-yhdistyksestä.
Sosiaalialan yhdistys Silmut jakaa Kotkassa kaupoista saatavaa hävikkiruokaa, joka muuten menisi roskikseen.
Yhdistyksen mukaan ruoka-avun tarve on kasvanut samalla kun hävikin määrä on vähentynyt.
– Ruoka loppuu usein kesken. Koemme viikossa usein pettymyksiä, kun ruoka loppuu kesken ja näemme hädässä olevan henkilön pettymyksen. Se koskettaa meitäkin, sanoo yhdistyksen perustajajäsen Tiina Tasa.
Toukokuussa yhdistys jakoi 961 ruokakassia. Näistä 532 meni maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja 429 suomalaisille henkilöille. Viime vuonna yhdistys jakoi miltei 10 000 ruokakassia.
Eri käytäntöjä kokeiltu
Silmut-yhdistyksen Katja Tasan mukaan eri kulttuureista olevien erilaiset tavat aiheuttavat yhteentörmäyksiä ruoka-avun jonossa.
Yhdistykselle tilanne on vaikea.
– Meillä ei ole varaa palkata vartijaa, joka vahtisi jonottamista, Tasa sanoo.
Ruokajonossa käy paljon suomalaisia. Kävijöissä on myös esimerkiksi venäläisiä ja ukrainalaisia mutta myös muita kansallisuuksia.
Tasan mukaan yhdistys on kokeillut eri käytäntöjä jonottamisen suhteen. Jaottelua on tehty esimerkiksi niin, että oma ruoanjakopäivänsä on ollut esimerkiksi lapsiperheille sekä eläkeläisille ja opiskelijoille.
– Nykyinen jaottelu on toiminut meillä parhaiten. Pyrkimys on olla mahdollisimman tasapuolinen kaikille. En koe, että tässä olisi mitään syrjivää, Tasa toteaa.
Yksi kassi viikossa
Jokainen jonottaja voi saada yhden ruokakassin viikossa. Syy tähän on se, että ruokaa riittäisi kaikille.
Vaikka maahanmuuttajataustaisille henkilöille ruokaa jaetaan kahtena päivänä ja suomalaisille kolmena, ruokaa jaetaan silti Tasan mukaan kaikille yhtä paljon.
– Keskiviikkoisin ruokaa on yleensä vähän jaettavaksi. Siksi ruoka-apu jakaantuu tasaisesti ja pidämme asiasta myös kirjaa, Tasa sanoo.
Hänen mukaansa maahanmuuttajia ja suomalaisia ei erityisesti jaotella ruoan jakopäivien suhteen.
– Ihmiset osaavat pääsääntöisesti tulla oikeina päivinä. Emme kysy keneltäkään esimerkiksi henkilöpapereita.
Ketään ei saa syrjiä
Yhdenvertaisuuslain perusteella ketään ei saa syrjiä esimerkiksi iän, alkuperän tai kansalaisuuden perusteella. Esimerkiksi ruoanjakelussa yhdistyksen toiminta ei saa olla epäsuotuisampaa eri osapuolille asiakkaiden alkuperän tai kansalaisuuden perusteella.
– Siis esimerkiksi niin, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt saisivat vähemmän ruokaa kuin suomalaiset. Näiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että tällaista ongelmaa ei ole, kertoo yksikön päällikkö Robin Harms yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.
Eri ryhmien erilainen kohtelu on lähtökohtaisesti kiellettyä. Myös ihmisten erottelu alkuperän perusteella, eli segregaatio, on kiellettyä.
– Niin voi toimia ainoastaan silloin, jos siihen löytyy perustuslain ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä syy. Sen lisäksi toimenpiteiden on oltava oikeasuhtaisia, Harms sanoo.
Lama-ajan Suomessa ruoka-avun piti olla väliaikainen ratkaisu kansallisessa talouskriisissä. Toisin kuitenkin kävi:
