Julkisissa hankinnoissa voitaisiin säästää vuosittain jopa 150 miljoonaa euroa, jos yritykset osallistuisivat enemmän kilpailutuksiin.
Suomessa julkinen sektori, eli valtio ja kunnat, tekee vuosittain ostoja noin 45 miljardilla eurolla. Tästä potista 15 miljardia käytetään sisäisiin ostoihin, yhtenä esimerkkinä erikoissairaanhoidon palvelut eri hyvinvointialueiden välillä.
Toinen 15 miljardia kuluu hankintoihin, jotka ovat niin pieniä tai kiireellisiä, ettei niitä tarvitse kilpailuttaa.
Loput 15 miljardin euron arvoisista hankinnoista kilpailutetaan, mutta kilpailutuksen tulos jää usein laihaksi.
– Suurimpaan osaan hankinnoista tulee hälyttävän vähän tarjouksia. Yli puoleen hankinnoista tulee kolme tai vähemmän tarjousta, sanoo tutkimusohjaaja Jan Jääskeläinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV).
Jääskeläinen pohtii, että syyt ovat moninaisia. Markkinat voivat olla pienet tai sitten tarjouspyynnöt ovat niin monimutkaisia, että pienemmät yritykset eivät edes yritä osallistua.
– Tarjouspyynnössä voi olla myös vaatimuksia, jotka sulkevat pois tiettyjä tarjoajia.
Esimerkiksi liikevaihtovaatimus on nostettu niin korkeaksi, että se sulkee jopa keskisuuria yrityksiä tarjoajien joukosta. Jäljelle jää vain yksi tai kaksi suurta yritystä, jotka voivat edes osallistua.
Jääskeläisen mukaan tämä voi olla jopa tarkoitushakuista, jolloin tarjouspyyntö on haluttu räätälöidä tietyille tarjoajille. Maahanmuuttoviraston tekemät miljoonien eurojen suorahankinnat tulivat silti Jääskeläiselle yllätyksenä.
Miljoonien säästöt vuosittain kilpailutuksia helpottamalla
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kilpailutuksia helpottamalla voitaisiin säästää Suomessa vuosittain ainakin kymmeniä miljoonia euroja. Samalla saataisiin houkuteltua uusia yrityksiä osallistumaan kilpailuun julkisista hankinnoista.
– Yhden prosentin säästö 15 miljardin euron kilpailutuksissa tarkoittaa noin 150 miljoonaa euroa, se on valtava summa rahaa, laskee Jääskeläinen.
Säästöjen saavuttaminen vaatii Jan Jääskeläisen mukaan asennemuutosta julkisen sektorin hankinnoissa. Tarjouspyynnöistä tulisi jättää pois vaatimuksia, jotka eivät ole tarpeellisia kyseisen palveluntuotannon kannalta.
Erityisesti kilpailua kaivataan toimialoilla, joissa on paljon yritystoimintaa, mutta vain vähän kilpailua hankinnoissa. Sellasia ovat esimerkiksi lääketieteellisten tarvikkeiden ja IT-palveluiden hankinnat.
Valtiokonttorissa kehitetään parhaillaan hankintatietovarantoa, joka auttaa selvittämään, millä toimialoilla kilpailua voitaisiin lisätä.
Keskellä suomalaisten lomasesonkia ei myöskään pitäisi järjestää uutta kilpailutusta.
– Edelleenkin tarjouspyyntöjä julkaistaan merkittävä määrä heinäkuussa, mikä vähentää hyvin paljon tarjoajia.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi säästöjen löytäminen julkisia hankintoja tehostamalla.
