Eurooppa on julistanut katkaisevansa riippuvuudet autoritaariseen ja arvaamattomaan Kiinaan, mutta suuret vihreän siirtymän hankkeet osoittavat, että EU nojaa Kiinaan vielä pitkään.
Kotkaan ja Haminaan akkumateriaalitehtaita suunnittelevien yhtiöiden enemmistöosuus on kiinalaisyhtiöillä. Unkariin rakennettava Euroopan suurin akkutehdas on sekin kiinalaisyhtiön investointi.
– Jos haluamme pysyä ilmastotavoitteissa ja edistää vihreää siirtymää nopeasti, muuta vaihtoehtoa ei lyhyellä aikavälillä ole kuin ottaa vastaan se, mitä kiinalaisyritykset tarjoavat, sanoo vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen Suomen Pankista.
Raha on tervetullutta, mutta vielä tärkeämpää on teknologia, komponentit ja raaka-aineet, joita kiinalaisyhtiöt hallitsevat ylivoimaisesti niin tuuli- ja aurinkovoiman kuin sähköautoilun suhteen.
Jos riippuvuusriskiä vakavissaan halutaan vähentää, myös tällaisia sijoituksia pitäisi seurata entistä tarkemmin. Näin ajattelee Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen, joka tutkii teknologiaa suurvaltakamppailun välineenä.
Ulkomaisia yritysostoja Suomessa kyllä valvotaan kriittisten kansallisten etujen turvaamiseksi, mutta ei sijoituksia uuteen yritystoimintaan.
Kireämmän kontrollin tarvetta puidaan Sinkkosen mukaan nyt kautta EU:n, ja esimerkiksi Ruotsissa myös suorat sijoitukset vaikkapa akkutehtaisiin ovat valvonnan alla.
– Lupaprosessi ei tarkoita, että investointi blokattaisiin, vaan viranomaiset käyvät hankkeen tarkemmin läpi riskinäkökohdista. Ja tietenkin yksi kysymys on kiinalaisyritysten Venäjä-kytkennät, Sinkkonen sanoo.
Kilpailukyky koetuksella kiinalaisten kanssa
Kotkan ja Haminan tehdashankkeissa yhteisyritysten vähemmistöomistaja on Suomen Malminjalostus Oy. Toimitusjohtaja Matti Hietanen ei näe erityistä riskiä kiinalaisomistuksessa, vaikka toteaakin että sinisilmäinen ei pidä olla.
– Jos geopoliittisia ongelmia tulisi, tilanne eroaisi ratkaisevasti siitä, että tuotanto olisi Euroopan ulkopuolella. Nyt on kyse suomalaisesta osakeyhtiöstä ja tilannetta ratkottaisiin suomalaisen lainsäädännön ehdoilla.
Kotkassa yhtiökumppani on Beijing Easpring ja Haminassa GNGR Advanced Material.
– Pitää olla kumppani, jolla on paras mahdollinen teknologinen ja teollinen osaaminen. Nämä meidän kumppanimme ovat jo nyt eurooppalaisten autonvalmistajien toimittajia, Hietanen sanoo.
Kummallakaan yhtiöllä ei ole tuotantolaitoksia Euroopassa, joten niiden perustaminen Kotkaan ja Haminaan vain vähentäisi riskiä Hietasen mukaan.
Valtionyhtiö Suomen Malminjalostus Oy:lla on ollut yhteishanke brittiyhtiönkin kanssa, mutta se vetäytyi kilpailukykysyistä. Kiinalaisille on vaikea pärjätä.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksessa Kiinaa seuraava Nuutilainenkin ajattelee, että kiinalaissijoitukset ovat tervetulleita investointipulasta kärsivään Eurooppaan.
– En näe ainakaan suoraan mitään riskiä siinä, että tehdas on kiinalaisomistuksessa verrattuna tilanteeseen että olemme riippuvaisia Kiinan-tuonnista. Ainakin jos kyse on alasta, joka ei liity esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen.
Selvää Nuutilaisen mukaan kuitenkin on, että kiinalaisyhtiöiden toimintaan Kiinan valtio voi halutessaan vaikuttaa.
Sähköautotuotantoa siirretään Eurooppaan
Eniten kiinalaista investointirahaa on viime vuosina mennyt Unkariin, jonne nousee myös yli seitsemän miljardin arvoinen Euroopan suurin akkutehdas. Sen rakentaa kiinalainen CATL.
Kiina investoikin nyt erityisesti sähköautosektorille, jonne meni viime vuonna kaksi kolmasosaa sen suorista sijoituksista Eurooppaan.
Kiinan peliliikkeiden taustalla vaikuttaa esimerkiksi EU:n pyrkimys omaan puhtaan teknologian tuotantoon. EU:n nettonollateollisuussäädöksen tavoite on, että unioni tuottaisi itse 40 % vihreän siirtymän tärkeistä teknologioista.
Kiinalaiset akkujen ja sähköautojen valmistajat ovatkin Sinkkosen mukaan hyvin huolissaan siitä, miten ne saavat jatkossa tuotteensa Euroopan markkinoille.
– Kiinalaisyhtiöt pystyvät kiertämään EU:n tavoitetta ja turvaamaan sähköautovalmistajiensa vientimarkkinat, jos ne siirtävät tuotantoaan EU-alueelle.
Tuotanto Euroopassa auttaisi välttämään myös tuontitullit, joita EU nostaa jo ensi viikolla roimasti vastineeksi avokätiselle valtiontuelle, jolla Kiina sähköautosektoriaan pönkittää. Toki tehtaat Euroopassa tuovat sähköautot myös lähelle ostajia, joita Euroopassa riittää.
Ponnettomat irtautumisyritykset
Eurooppalaiset ovat hyötyneet suuresti Kiinan satsauksista vähähiilisen teknologian kehittämiseen ja valmistukseen. Sen ansiosta tuulivoimasta on tullut Suomessakin edullisin tapa tuottaa sähköä.
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen toteaa, että vihreä siirtymä tulisi paljon kalliimmaksi ilman kiinalaisia.
– Jos joku eurooppalainen yritys saisi kaikki ne raaka-aineet, komponentit ja teknologian Euroopasta, se olisi varmasti aivan huimasti kalliimpaa eikä välttämättä lainkaan kannattavaa. Esimerkiksi akkujen suhteen tällaista vaihtoehtoa ei tällä hetkellä edes ole.
Tilanne ei näytä myöskään muuttuvan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Yhdysvaltoihin verrattuna Euroopan yritys omilla jaloilla seisomiseen vaikuttaa toistaiseksi ponnettomalta.
– Se vaatisi ihan erilaista politiikkaa, jossa Euroopassakin alettaisiin selkeästi panostaa teknologian kehittämiseen ja tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Totta kai se on mahdollista, mutta ei se tällä hetkellä siltä näytä, Nuutilainen sanoo.
Hän muistuttaa, että maailman riippuvaisuus Kiinasta on ollut maan pitkäjänteinen poliittinen päämäärä, jota kommunistinen puolue on vahvasti tukenut.