Raskaana olevan päihteidenkäyttäjän oikeus päihdehoitoon ei aina toteudu. Neuvolat tavoittavat erityisryhmästä palveluiden piiriin vain noin kolmasosan.
– Päihderiippuvuutta pitäisi aina kohdella sairautena muiden joukossa. Sairauteen on olemassa diagnoosikoodit, käypä hoito -suositukset, hoitotakuut ja niin edelleen, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) projektipäällikkö Anne Arponen.
Lainsäädännön mukaan raskaana olevan tulee saada välittömästi riittävät, päihteettömyyttä tukevat sote-palvelut.
Näin ei aina käy, ja alueellisesti hoitoon pääsyssä on isoja eroja. Alueellisia eroja on esimerkiksi hoitoon pääsyssä, kuntoutusjaksojen pituuksissa ja palvelukokonaisuuksissa.
Joillain alueilla palveluista on vastannut yksin lastensuojelu ja neuvola, kun toisaalla mukana on monenlaista asiantuntemusta sosiaalipediatriasta riippuvuuspsykiatriaan.
THL luotsaa parhaillaan hanketta, jossa palveluita yhdenmukaistetaan ja kehitetään eri alueilla.
Kukaan ei tiedä, kuinka suuri osa raskaana olevista käyttää päihteitä
Palvelujärjestelmän kehittäminen on vaikeaa, sillä kukaan ei tiedä, kuinka paljon hoitoa tarvitsevia on.
Asiantuntijat viittaavat usein arvioon, jonka mukaan kuusi prosenttia raskaana olevista käyttää päihteitä.
Kuuden prosentin arvio on kuitenkin peräisin vuodelta 1998, eikä sitä ole päivitetty sen jälkeen. Asiasta on vaikea saada tietoa, sillä päihteiden käyttöön liittyy voimakasta häpeää.
Raskaudenaikaista päihteidenkäyttöä hoidetaan HAL-poliklinikoilla (huumeet, alkoholi ja lääkkeet). THL:n Arponen arvioi, että HAL-poliklinikoilla on noin tuhat asiakasta vuosittain, mikä on noin kaksi prosenttia kaikista raskauksista. HAL-klinikoiden asiakasmääristä ei saada tarkkaa tietoa kirjaamiskäytäntöjen vuoksi.
Laaja poliittinen konsensus
Merkittävistä tiedon puutteista huolimatta raskausajan päihteidenkäytön vähentämiseen on viime vuosina panostettu. Poliittista tahtoa hoidon tarjoamiseen löytyy laajalla rintamalla, sillä tavoite on mainittu sekä Sanna Marinin että Petteri Orpon hallitusohjelmissa.
HAL-klinikoiden asiakasmaksut poistettiin kolme vuotta sitten. Sen jälkeen poliklinikoiden lähetekriteerejä on madallettu ja yhdenmukaistettu alueiden kesken, joten lähetteen klinikalle saa aiempaa herkemmin.
Tulevana syksynä neuvoloissa aletaan seuloa alkoholinkäytön lisäksi nikotiinituotteiden, lääkkeiden ja huumausaineiden käyttöä. Lomakkeella voidaan seuloa myös odottajan kumppanin päihteidenkäyttöä.
Turussa halutaan vähentää stigmoja
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) päihteitä käyttävien odottajien hoidossa ja tunnistamisessa on onnistuttu hyvin, arvioi THL:n projektipäällikkö Anne Arponen.
– Kukaan päihteiden käyttäjä ei halua käyttää päihteitä raskausaikana, TYKSin erikoislääkäri Terhi Sydänoja sanoo.
Sydänoja vastaa raskausajan päihteidenkäytön hoidosta TYKSin Tuki-poliklinikalla. Samalla poliklinikalla hoidetaan myös muita erityistä tukea tarvitsevia odottajia, joiden käynnit voivat liittyä esimerkiksi mielenterveysongelmiin, elämän olosuhteisiin tai kehitysvammaan.
– Olemme pyrkineet siihen, että tämä ei ole päihteiden käyttöön nimetty yksikkö, koska päihteiden käyttöön liittyy voimakasta stigmaa, Sydänoja kertoo.
Päihteiden käytön taustalla on usein muita ongelmia, esimerkiksi mielenterveysongelmia, traumakokemuksia ja ylisukupolvisuutta.
TYKSissä hoitoon pääsyn kynnystä on pyritty madaltamaan, jotta mahdollisimman moni saisi tarvitsemansa avun.
– Neuvoloilla on iso ja tärkeä tehtävä. Kun on vauva tulossa, motivaatio raittiuteen on iso, Sydänoja sanoo.
Tuki-poliklinikalla odottajien apuna on muun muassa sosiaalityöntekijä, kolmannen sektorin toimijoita ja riippuvuuspsykiatrian ammattilaisia. Tuki-poliklinikalla tarkkaillaan sikiön kehitystä, minkä lisäksi vanhemmille tarjotaan päihdehoitoa ja tukea varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen luomisessa.
Asiakkaiden määrä voi kasvaa
TYKSin Tuki-poliklinikalla hoitoa saavat myös raskaana olevien kumppanit, mikä on toistaiseksi muualla maassa poikkeuksellista.
– Jos puolisolla on rankkaa päihteiden käyttöä, se väistämättä heijastuu raskaana olevaan erilaisilla tavoilla, Anne Arponen toteaa.
Kaikki yliopistolliset keskussairaalat kehittävät parhaillaan palvelukokonaisuuksiaan THL:n vetämässä valtakunnallisessa hankkeessa. Tavoitteena on, että raskausajan päihteidenkäyttö tunnistettaisiin yhä paremmin, ja että vanhemmat saisivat kattavaa moniammatillista apua päihteistä luopumiseen ja vanhemmuuden alkutaipaleeseen.
Arponen odottaakin, että asiakasmäärät voivat tulevana syksynä HAL-poliklinikoilla kasvaa. Sitä hän pitää hyvänä asiana.
– HAL-klinikoihin on tavoitettu nyt noin kolmasosa tästä erityisryhmästä. Jos määrät nousevat, sitä ei pidä pelästyä.