– Kyllä se raastaa sielua. Siinä tulee osattomuuden kokemus.
Näin sanoo kuopiolainen Kaisa, 54, joka on jo parinkymmenen vuoden ajan tuntenut itsensä yksinäiseksi.
– Tunnen itseni näkymättömäksi.
Yksinäisyys korostuu erityisesti juhlapyhinä ja lomakausina, kun kaikilla muilla näyttää olevan hauskaa omissa ystäväporukoissaan.
– Kyllä se kirpaisee. Se kirpaisee myös fyysisenä kipuna, Kaisa toteaa.
Hän vertaa kipua palovammaan, josta arpikudos lähtee irti.
– Se säkenöi joka paikkaan.
Kaisa ei ole tuntemuksineen suinkaan yksin. Tilastokeskuksen mukaan lähes joka kolmas on tuntenut itsensä usein tai ainakin joskus yksinäiseksi. Yksi määritelmä yksinäisyydelle on ristiriita henkilön toivomien ihmissuhteiden ja hänen olemassa olevien ihmissuhteidensa välillä.
Todellinen vapaa-ajan ongelma
Yksinäisyyttä voi tuntea, vaikka ympärillä olisi paljon muita ihmisiä. Sen huomasi myös pohjoiskarjalainen Päivi, 37, joka oli vastikään sukulaisnuoren rippijuhlissa.
– Ympärillä oli lähinnä perheellisiä tai pariskuntia.
Hänelle työyhteisö ja sen hyvä henki ovat tärkeitä. Pelkkä työ ei hänen mielestään kuitenkaan riitä poistamaan yksinäisyyttä.
Myös pohjoissavolaisella Timolla, 39, yksinäisyys korostuu vapaa-ajalla. Hän näkee ystäviä vain harvoin kasvokkain.
– Kaverisuhteista 90 prosenttia tuntuu olevan nykyään vain etänä netin tai mobiilisovellusten takana, hän selittää.
Sosiaalinen media lisää tuskaa
Yksinäisyyden tunnetta lisää sosiaalinen media, joka näyttää täyttyvän elämästä ja sosiaalisista suhteista nauttivista ihmisistä.
Moni yksinäinen onkin vähentänyt tai lopettanut somen käytön kokonaan, kun ristiriita siellä näyttäytyvän todellisuuden ja oman elämäntilanteen välillä kasvaa liian suureksi.
Tämä kaikki näkyy vastauksissa, joita Yle sai, kun se kysyi verkossa yksinäisyydestä. Kysymyksiin tuli muutamassa päivässä yli 200 vastausta.
Haastateltavat esiintyvät asian arkaluonteisuuden vuoksi tässä jutussa vain etunimellään.
Häpeä saa jopa valehtelemaan
Häpeä saattaa pahentaa yksinäisyyden kokemusta.
– En käy missään tapahtumissa, koska tunnen häpeää yksinäisyydestäni, Kaisa tunnustaa.
Hän sanoo häpeään liittyvän pohjimmiltaan ajatuksen siitä, että olisi tehnyt jotain väärin. Eli vaikka itse tietää, ettei ole toiminut millään tavoin väärin, voi silti tuntea häpeää.
– Joskus lohdutan itseäni sillä, että asiat voisivat olla vielä huonommin, hän naurahtaa.
Häpeäntunne saattaa olla niin syvä, että se saa jopa valehtelemaan.
Uusimaalainen Antti, 34, joutuu vaikeaan tilanteeseen, kun esimerkiksi työporukassa kysytään, millaista ohjelmaa itse kullakin on tiedossa tai missä kukin oli viikonloppuna.
– Olen yleensä hiljaa tai valehtelen.
Valehtelu voi ilmetä työkavereiden myötäilynä, eli myös Antti mutisee silloin jotain kaverin mökillä käymisestä.
Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Siiri-Liisi Kraav tunnistaa tilanteen. Hänen mukaansa yksinäisyys pyritään piilottamaan silloin, kun se hävettää.
– Vanhan ihmisen yksinäisyys ei hävetä ehkä ihan yhtä paljon kuin nuoren työikäisen ihmisen yksinäisyys.
Tutkija: ”Enemmän yhteisöllisyyttä”
Kraav väitteli kaksi vuotta sitten itäsuomalaisten miesten yksinäisyyden terveysvaikutuksista. Hänen mukaansa yksinäisyydessä ei ole eroa sukupuolten välillä.
– Miehet ja naiset ovat ihan yhtä yksinäisiä. Miehiä kuitenkin ehkä hävettää yksinäisyys naisia enemmän.
Kraavin mukaan yksinäisyyttä olisi mahdollista vähentää lisäämällä yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa hankkeet pitäisi suunnitella niin, että ihmisten on helppo ja mukava olla yhteydessä muihin.
Yhteisöllisyys voi olla yksi lähtökohta myös rakentamisessa. Esimerkiksi Oulussa on seitsemän kerrostalon yhteisökortteli, jolla tavoitellaan modernia kyläyhteisöä. Korttelin kaikki rakennukset ovat yhteisöllisiä asuintaloja. Vastaavanlainen yhteisökortteli on rakentumassa Kuopioon.
Tutkijatohtori Kraav korostaa, että yksinäisyyden vähentämiseen ei ole patenttilääkettä.
– Nyt kesäloman aikana on hyvä käydä mummolassa tai vanhan tädin luona vierailulla ja soittaa tai laittaa viestiä työkaverille ja kysyä, että mitä kuuluu.
Myös Kaisan mukaan pienilläkin eleillä voi vaikuttaa.
– Joskus pelkkä katsekin riittää. Sellainen hyväksyvä katse tai katse, että sinut on huomioitu.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla:eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.