Suomessa ei testata hoitajien ammatillista kielitaitoa lainkaan. Siihen ei edes ole olemassa testiä.
– Nyt testataan vain yleiskielitaito, mutta se ei vielä kerro, onko kielitaito riittävä ammatin hoitamiseen, sanoo hoitoalan ammattiliitto Superin asiantuntija Elina Kiuru.
Kiurun mielestä riittävä kielitaito on vaikea kysymys. Kyse on herkästä aiheesta, josta on vaikea puhua työpaikalla.
Suomessa laki sanoo, että sote-alan ammattihenkilöllä on oltava riittävä kielitaito.
Siitä ei ole kuitenkaan selkeitä määritelmiä, mikä on riittävä.
Aluehallintovirasto teki kesäkuussa yllätystystarkastuksen saarijärveläiseen hoivakotiin. Se havaitsi useita puutteita, jotka vaaransivat asiakasturvallisuuden. Osalla työntekijöistä oli olematon suomen kielen taito.
Kysely kertoo: Kielitaito ei riitä
Lähihoitajaliitto Super teki viime vuonna työntekijöilleen kyselyn työperäisen maahanmuuton vaikutuksista työyhteisöihin.
Kollegoiden vastausten mukaan lähestulkoon kellään ulkomailta rekrytoidulla työntekijällä ei ollut riittävä ammatillinen kielitaito. Vain yksi prosentti vastasi, että se on riittävä.
Sekä Tehyssä että Superissa hoitajien puutteellinen kielitaito nähdään selkeänä asiakasturvallisuuden riskinä.
Tehyn Okkerin mukaan vaara syntyy, kun ei ymmärretä, mitä potilas puhuu. Myös kirjaamiseen saattaa liittyä vakavia ongelmia.
Superin Kiuru näkee riskeinä väärinymmärrykset ja ohjeistukset, joita ei välttämättä ymmärretä ollenkaan.
– Vaaratilanteen aiheuttaa esimerkiksi se, jos ei pystytä huomioimaan asiakkaitten allergioita, Kiuru muistuttaa.
Rahaa ei laiteta kielenopetukseen
Hoitajajärjestöissä monien hoitajien puutteellinen kielitaito nähdään työnantajien vääränä säästökeinona.
Superin Elina Kiurun mielestä kielitaitokysymys täytyy hoitaa pikaisesti kuntoon, jotta Suomeen saadaan sitoutuneita ja pitkäikäisiä ammattilaisia. Hänen mukaansa, kun asiaan ei ole satsattu, vieraskieliset hoitajat eivät jää alalle kurjien olosuhteiden takia.
Sekä Tehyssä että Superissa ilmiön juurisyyksi nähdään se, että työnantajat eivät ole halukkaita satsaamaan kielenopetukseen rahallisesti. Vastuu hoitajien kielitaidosta on työnantajalla.
Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkerin mielestä riittävä kielitaito tarkoittaa sitä, että potilasturvallisuus ei missään olosuhteissa vaarannu. Se edellyttää hänen mukaansa riittävän hyvää suullista ja kirjallista kielitaitoa.
– Koska kieli on työväline, työnantajalla on velvollisuus huolehtia tarvittavasta kielenopetuksesta. Kielitaito ei ole säästön väline, Okkeri summaa.
Tehyssä nähdään, että tällä hetkellä työnantajat eivät satsaa hoitajien kielitaitoon kunnolla vaan uskovat rekrytointifirmojen lupauksiin riittävästä kielitaidosta. Tehystä kuitenkin korostetaan, että vastuu riittävästä kielitaidosta ja potilasturvallisuudesta on aina työnantajalla. Sitä ei voida ulkoistaa.