Emmi Nuorgamin rasistiset blogitekstit nousivat alkuviikosta uutisaiheeksi, kun Ylilaudan keskustelijat levittivät niistä kuvakaappauksia. Huomiota ovat herättäneet erityisesti Nuorgamin 15 vuotta sitten julkaisemat romaneja koskevat vihamieliset ja stereotyyppiset vitsit.
Myös yhdenvertaisuusasiantuntija ja romaniaktivisti Leif Hagert osallistui lyhyesti vilkkaaseen somekeskusteluun. Nyt hän kommentoi asiaa tarkemmin Ylen haastattelussa.
Keskustelussa Hagertia häiritsee se, kuinka romaniyhteisöön kuulumattomat vaikuttajat kiirehtivät antamaan Nuorgamille julkisesti hänen tekonsa anteeksi.
Nuorgamia puolustivat muiden muassa someaktivisteina tunnetut Perttu Jussila, Mona Bling, Joonas Pesonen sekä Nuorgamin podcastin juontajapari Laura Haimila.
– Valkoiset aktivistit tavallaan keskenään päättivät, että tämä kaikki on nyt anteeksi annettu ja loppuun käsitelty, Hagert sanoo.
Se ei ole Hagertin mielestä oikein. Hän olisi odottanut, että loukatulle ihmisryhmälle eli romaniyhteisölle olisi annettu keskustelussa ensin tilaa.
Jos kyseessä olisi ollut mikä tahansa muu ryhmä kuin romanit, silloin olisi nähty, kuinka väärin ja epäsopivaa on, kun ryhmän ulkopuoliset antavat anteeksi ja siten puhuvat romaneiden yli.
Leif Hagert
Hagert näkee Emmi Nuorgamin rasistiset tekstit ja niistä käydyn keskustelun osana laajempaa rakenteellista rasismia. Hänen mielestään Nuorgamia tai ketään muutakaan ei pidä jahdata vanhojen sanomisten tai kirjoitusten takia.
– Varmaan melkein jokainen on sortunut sanomaan romaneista jotain sopimatonta tai nauramaan heille. Jos ihminen on aidosti pahoillaan ja haluaa toimia paremmin, se riittää minulle.
Nuorgam myönsi kirjoittaneensa tekstit ja pyysi niitä anteeksi Instagram-päivityksessään tiistaina. Hän pahoitteli kirjoituksiaan myös Ylelle antamassaan haastattelussa keskiviikkona.
Hagert: Romanien oikeudet kiinnostavat harvaa
Romaniyhteisön näkökulmaa toi somessa tuoreeltaan esille räppäri ja kirjailija Mercedes eli Linda-Maria Raninen.
Raninen kirjoitti Instagram-tilillään, että koska ”romanit eivät ole aktivismiskenessä suosittu tai äänekäs vähemmistö, saa enemmistö päättää keskustelun etenemisestä”.
Leif Hagert ajattelee niin ikään, että romanit ovat rasisminvastaisen kentän marginaalissa.
Käytännössä se näkyy Hagertin mukaan esimerkiksi siinä, että muihin ihmisoikeuksien puolesta pidettäviin mielenosoituksiin saapuu paikalle tuhansia, mutta romanien oikeuksien puolesta järjestettävään mielenosoitukseen kokoontuu vain sata ihmistä.
Linda-Maria Raninen avaa Ylen haastattelussa Oikeus hengittää -mielenosoituksen taustoja.
Näin siitäkin huolimatta, että romanien syrjintä on vakava ihmisoikeusongelma, ja Suomi on saanut asiasta moitteita kansainvälisiltä ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä.
Aktivistit saattavat puhua, kuinka edistystä on tapahtunut ihmisoikeusasioissa. Me odotamme niitä edistysaskelia edelleen.
Leif Hagert
Syrjintä näkyy häirintänä, kyttäämisenä ja ulossulkemisena
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan syrjintä näkyy monissa arkipäivän tilanteissa. Tässä muutamia esimerkkejä.
Romanilta saatetaan esimerkiksi evätä pääsy baariin. Hagert itsekin on kokenut, että hänen on helpompaa mennä ravintolan ovelle valkoisessa seurassa.
Syrjintää ilmenee myös työnhaussa. Kun romaninainen pääsee kaupan kassalle töihin, se on Hagertin mukaan Suomessa edelleen niin erikoista, että sanomalehti tekee siitä uutisen.
Syrjintä näkyy myös siinä, että romanin on muita hankalampaa saada vuokra-asunto ja kaupoissa ja ostoskeskuksissa vartijat seuraavat romaniasiakkaita muita tarkemmin.
Yllä mainitun kaltaiset kokemukset ovat Hagertin mukaan monen romanin arkipäivää.
Antigypsyismillä on Suomessa edelleen hiljainen hyväksyntä.
Leif Hagert
Hagert toivoo, että Suomessa romaneihin kohdistuvaan rakenteelliseen rasismiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota.
Hänen mukaansa romanitaustaisia aktivisteja on toistaiseksi vähän. Siksi hän penää toimintaa kaikilta, jotka haluavat edistää yhdenvertaisuutta.
– Romaniasioiden edistäminen ei ole vain romanien vastuulla, Leif Hagert sanoo.