– Tilan lopetuspäätös oli jo tehty, kertoo Ranualla maitotilaa pyörittävä maatalousyrittäjä Olli Niemelä kahden vuoden takaisista tunnelmista.
Jotain kuitenkin muuttui. Sukutilan sukupolvenvaihdoksen myötä vastuulleen ottanut Niemelä sanoo, että aiemmin tunnelmat tilalla olivat toiset kuin nyt. Lopettamispäätökseen tuli kuitenkin yllätyskäänne ja nyt hänen puolisonsa kanssa pyörittämällään tilalla tepastelee yhä monikymmenpäinen lypsykarja.
Syy tulevaisuudenuskolle löytyy Ranuan keskustan tuntumasta, missä poistetaan parhaillaan pintamaata tulevan biokaasulaitoksen tieltä. Maatalousyrittäjien yhteisyrityksessä on mukana 21 alueen yrittäjää Ranualta, Pudasjärveltä sekä Simosta.
Tulevassa laitoksessa lehmien tuottama lanta muuttuu biokaasuksi ja samalla syntyy tavanomaista tehokkaampaa lietettä, jota viljelijät voivat levittää pelloilleen. Samalla maatiloilta tuttu lietelannan hajuhaitta katoaa, sillä laitoksesta tuleva liete on hajutonta. Myös itse laitos on oikein toimiessaan hajuton.
Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka pitää Raunan biokaasuvoimalaa hyvänä esimerkkinä kiertotaloudesta.
– Hankkeella on mielenkiintoinen omistusrakenne. On uutta ja hienoa, että maatilat ovat itse omistamassa sitä.
Rehevöityneitä järviä voisi hyödyntää polttoaineeksi
Olli Niemelä kertoo, että biolaitokseen syötettävä materiaali voi tulevaisuudessa olla monenlaista ja asiaa on suunnitelmissa tutkia lisää. Esimerkiksi rehevöityneiden järvien kasvustoa tai niin sanottua ”roskakalaa” voitaisiin käyttää laitoksessa hyväksi.
– Meitä on iänpäivät syytetty järvien rehevöitymisestä, niin nyt voimme päästä ehkä jopa puhdistamaan niitä.
Ympäristölupaa odottavan biokaasulaitoksen hintalappu on huimat 6,3 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön myöntämä avustus kattaa investointikustannuksista 65 prosenttia. Voimala on tarkoitus rakentaa kahdessa vaiheessa. Jälkimmäisessä vaiheessa myös ranualaisten jätevesiliete on tarkoitus ohjata laitoksen käsiteltäväksi.
Toimiessaan laitos tuottaisi vuodessa 7000 megawattituntia, mikä vastaa noin 600 000 litraa dieselpolttoainetta. Jos hanke toteutuu suunnitellussa aikataulussa, ensimmäiset autot voivat saapua tankattaviksi Ranuan biokaasulaitokselle ensi kesänä.
Maatilojen määrä Suomessa vähenee nopealla tahdilla. Kaksi vuotta sitten Venäjän Ukrainassa aloittama suurhyökkäys nosti energian hintaa ja samalla lannoitemarkkinat ajautuivat kaaokseen, mikä ajoi monen maatalousyrittäjän ongelmiin. Tuleva biokaasulaitos vähentää viljeilijöiden lannoitekustannuksia jopa kymmenillä prosenteilla.
Alueen omavaraisuus lisääntyy
Mukana biokaasulaitoshankinnassa on myös ranualainen Haapalan tila. Tilaa puolisonsa kanssa hoitava Jarkko Kouva kertoo, että tilan nimi tulee aikoinaan tontilla seisoneista puista. Nyt puita ei enää ole ja Kouvan isovanhempien vuonna 1955 perustama tila on nähnyt jo kaksi sukupolvenvaihdosta.
Tilat ovat mukana yhteisyrityksessä suurin piirtein tasavahvoilla osuuksilla. Lähtö mukaan miljoonahankkeeseen oli iso satsaus.
– Totta kai se on mietityttänyt. Sijoitetut eurot ovat kuitenkin meidän tilan liikevaihdosta, mutta kyllä se on siinä uskossa sijoitettu, että se tulee vielä maksamaan takaisin. Tällaiset projektit on niitä riskipaikkoja, Kouva sanoo.
Samalla, kun tilojen lannoituskustannukset putoavat, nousee myös alueen omavaraisuus, kun biokaasulaitoksen raaka-aineet kiertävät omalle alueelle takaisin sekä lannoitteena että polttoaineena.
Hankkeessa mukana olevat Niemelä ja Kouva pohtivatkin, että jatkossa yhä useampi heidän maatilojensa laitteista saatta toimia kaasulla.
- Auto tullaan varmasti laittamaan heti ja parasta-aikaa ollaan miettimässä traktorin vaihtoa ja jos se saataisiin kaasukäyttöiseksi, niin se olisi kustannustehokkaampi ja samalla saataisiin päästöjä vähemmäksi, Niemelä pohtii.
Kouva muistuttaa, että laitteiden konestoihin on tarjolla myös muutossarjoja, joilla niitä voidaan muuntaa kaasukäyttöisiksi.
- Kannustan paikallisia ihmisiä kyselemään näitä muutossarjoja, että saadaan kaasua ulos. Kaasulla on huomattavasti edullisempi ajaa kuin mitä bensalla tai dieselillä tällä hetkellä.
Maatalousyrittäjät pitävät mahdollisena, että hilloistaan tunnettu Ranua saatetaan jatkossa tuntea myös kaasuautopaikkakuntana.