”Se on kuin päiväkirja” – nuoret kertovat, mitä runous heille merkitsee

Neljä nuorta pohti runojen olemusta ja tarkoitusta. Lopuksi he kirjoittivat yhteisen runon.

Nuoret lukevat heidän haastattelun aikana kirjoittamansa runot.
  • Lauri Karo

Viikko sitten, lauantaina 6. heinäkuuta vietettiin Eino Leinon päivää. Vanhemmalle väelle Leinon runot voivat olla hyvinkin rakkaita.

Mutta entä nuoriso? Miten Suomen nuori runosuoni sykkii?

Liikennevaloissa Vantaan Fallbackassa 22-vuotias Nea Kastinen kertoo julkaisevansa runoja TikTokissa.

– Kun mä aloin tekemään musiikkia ja kirjoittamaan runoja, niin löysin somesta paljon muita runoilijoita, hän kertoo.

Mitä runous oikeastaan merkitsee?

Kastinen miettii hetken kysymystä.

– Se on kuin päiväkirja, siihen voi purkaa niin paljon asioita. Siinä on vaan mielikuvitus rajana.

Kastinen on silminnähden innostunut. Nyt puhutaan jostain tärkeästä.

Nuoret kertovat runouden merkitysestä heille. Kuvassa Saaga Aho Mustikkamaalla.

Onko runous unohtunut?

– En mä tiedä runoista kovin paljoa, vastaa Nirjal Gautam.

17-vuotias nojailee kiviaitaan kaverinsa kanssa kävelykadun reunustalla Vantaan Länsimäen vähitellen hämärtyvässä illassa.

Kastinen on samoilla linjoilla Gautamin kanssa.

– Enemmän vanhan kansan ihmiset tietää, Kastinen pohtii. Nuorilla ei varmaan ole mitään käsitystä, että mitä runous on. Se on vähän unohtunut.

Nuoret kertovat lukavatko ja muistavatko he runoja. Kuvassa Nirjal Gautam Länsimäessä.

Helsingin puolella aurinkoisessa Kallion Karhupuistossa Lassi Lehmuskoski on juuri kiiruhtamassa bussiin. Hän päättää mennä seuraavalla ja jäädä jauhamaan runoista.

– For the culture, summaa 19-vuotias.

Lehmuskoski on muiden nuorten kanssa osittain samaa mieltä.

Varsinaista runoutta eivät nuoret varmaan niin paljon harrasta, hän pohtii ja jatkaa:

– Mutta ei pidä unohtaa, että laululyriikka ja räppi ovat molemmat runoutta.

Mustikkamaan hämärtyvässä illassa Saaga Aho on tehnyt saman havainnon.

– Mä kuuntelen aika paljon kaikkea, hän tuumaa.

17-vuotias Aho on tullut kavereittensa kanssa viettämään iltaa kallioille, josta aukeaa hulppea näkymä Kalasataman ylle. Keskustelu polveilee värikkäänä, kun aurinko luo viimeisiä säteitään tornitalojen peilaaviin ikkunoihin.

Puhuttelevatko Leinon runot nykynuoria?

On selvää, että räppi ja laululyriikka kiinnostavat nuorisoa. Mutta mitä mieltä he ovat vanhan kansan runoudesta?

Nuoret kuulevat Eino Leinon runon rauha ja kertovat ajatuksiaan siitä. Kuvassa Nea Kastinen Fallbackassa.

Lopuksi nuoret saivat vielä tehtävän.

Jokainen sai kirjoittaa yhden säkeen runoon. Viimeisen haastateltavan kohdalla runo oli valmis.

Tässä nuorten yhteistuotos Lehmuskosken lukemana:

Lehmuskoski lukee nuorten yhdessä kirjoittaman runon. Kuvassa Lassi Lehmuskoski Kallion Karhupuistossa.