Iranin presidentinvaalit voitti uudistusmielinen Masoud Pezeshkian

Aiemmin kerrottiin, että uudistusmielinen Masoud Pezeshkian johtaa vaaleissa.

Masoud Pezeshkian Iranin uudistusmielinen presidenttiehdokas saatetaan turvamiesten ympäröimänä pois äänestyspaikalta.
Masoud Pezeshkian äänestyspaikalla presidentinvaalien aikana Ghaleh Hasan Khanissa, Iranissa, 5. heinäkuuta. Kuva: EPA-EFE
  • STT-AFP
  • Yle

Iranin presidentinvaalien toisen kierroksen on voittanut uudistusmielinen Masoud Pezeshkian, kertoo maan sisäministeriö. Äänestysaktiivisuus oli vaaliviranomaisen mukaan noin 50 prosentin tuntumassa.

Aiemmin sisäministeriö kertoi, että Iranissa uudistusmielinen Pezeshkian johtaa ultrakonservatiivi Saeed Jalilia presidenttivaalien toisella kierroksella.

Vaaliviranomaisen mukaan Pezeshkian sai yli 16 miljoonaa ja Jalili noin 13 miljoonaa ääntä, kertoo valtiollinen Irna-uutistoimisto.

Vaalit järjestettiin, koska maan edellinen presidentti Ebrahim Raisi kuoli aiemmin tänä vuonna helikopterionnettomuudessa.

Presidenttiehdokkaat tarvitsivat uskonoppineista koostuvan neuvoston hyväksynnän asettuakseen ehdolle. Islamilaisessa tasavallassa korkein poliittinen valta kuuluu maan korkeimmalle johtajalle ajatollah Ali Khameneille. Ajatollah oli vaatinut toiselle kierrokselle korkeampaa äänestysprosenttia korostaen vaalien merkitystä.

Rakentavia suhteita länsimaihin

Pezeshkian on muun muassa luvannut rakentavampia suhteita länsimaiden suuntaan lopettaakseen Iranin eristyksen. 69-vuotias Pezeshkian on myös puhunut internet-rajoituksien höllentämisen puolesta ja vastustanut naisten huivinkäyttöä valvovia poliisipartioita.

Päähuivi aiheutti Iranissa suuria protesteja vuonna 2022, kun ”väärin puetun” huivin käytön vuoksi pidätetty Mahsa Amini kuoli poliisin käsissä.

Konservatiivisempi Jalili on taas tunnettu länsivastaisesta ajattelustaan. Hän on myös vastustanut sitä, että Iran alkaisi neuvotella uutta ydinsopimusta länsimaiden kanssa.

Perjantaina järjestetyn toisen kierroksen edellä Pezeshkian ja Jalili osallistuivat kahteen televisioituun väittelyyn, joiden aikana he keskustelivat alhaisesta äänestysprosentista, Iranin talousongelmista, kansainvälisistä suhteista sekä nettirajoituksista.

Vaikka Iranissa järjestetään vaaleja, niitä ei pidetä täysin demokraattisina. Iranin oppositio ja erityisesti sen maan ulkopuolella asuva osa ovat vaatineet boikottia epäuskottavina pitämilleen vaaleille.

6.7. klo 7.41 Päivitetty kauttaaltaan.