Tiibetin ylängöltä tehdyt löydöt tuovat tuoreen tutkimuksen mukaan paljon lisää tietoa kaukaisen serkkumme, denisovanihmisen, elämästä. Kylkiluulöydön mukaan denisovanihminen eli niinkin hiljattain kuin 32 000–48 000 vuotta sitten.
Tutkimuksesta kerrottiin Nature-tiedelehdessä.
– Emme tiedä, onko kylkiluu aikuisen vai lapsen, emmekä sukupuolta. Tämä on ensimmäinen denisovanihmisen kylkiluulöytö. Tähänastiset ovat olleet hampaita, alaleuan tai kallon luita, antropologi Frido Welker Kööpenhaminan yliopistosta kertoo.
Venäläiset arkeologit löysivät vuonna 2008 Denisovan luolasta Etelä-Siperiasta ihmisluita, jotka tarkemmissa tutkimuksissa paljastuivat uudeksi ihmislajiksi tai alalajiksi.
Nykyihmiselle denisovanihminen on kaukaista sukua, sillä tiemme erosivat jo 800 000–1 000 000 vuotta sitten. Läheisempi serkku se on neandertalinihmisen kanssa – ne erkaantuivat toisistaan noin 400 000 vuotta sitten.
Pitkään luultiin, että denisovanihminen olisi elänyt vain pienellä alueella Aasiassa, mutta Tiibetin Baishiyan kalkkikiviluolasta 2019 tehty löytö muutti kuvaa. Denisovanihmisen jäänteitä on kaivettu esiin myös Laosissa.
Karua elämää
Baishiyan luolassa oli denisovanihmisen jäänteiden lisäksi tuhansia muita luuta. Proteiinianalyysit kertovat, että sukulaisemme pyydysti monenlaisia eläimiä ja käytti niitä muuhunkin kuin ravinnon saamiseen.
Luunäytteissä oli muun muassa vuohen, jakin, murmelin, lintujen ja jopa hyeenan jäänteitä. Luissa olleiden jälkien perusteella eläimet oli teurastettu syötäväksi, niiden luuydintä oli syöty ja nahkoja hyödynnetty. Tutkijat löysivät myös neljä eläinten luista tehtyä työkalua.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme saaneet käsityksen denisovalaisten elämästä. He osasivat käyttää monenlaisia eläimiä hyväkseen, Walker sanoo.
Baishiya on yli 3200 metrin korkeudessa karuissa maisemissa.
– Se on korkealla. Siellä on kylmä. Siellä ei ollut helppoa olla ihminen, Walker lisää.
Nykyihminen asutti Tiibetin noin 40 000 vuotta sitten. Denisovanihminen katosi Maan päältä, mutta ehti risteytyä homo sapiensin kanssa.
Uusiguinealaisten esivanhemmista noin 3–6 prosenttia liittyy denisovanihmiseen. Tutkijoiden mukaan myös Tiibetin asukkaiden kyky elää ohuessa ilmassa on periytynyt denisovanihmiseltä.
Denisovanihmisen katoamiselle tiede ei ole vielä löytänyt selitystä.