Antti Vuorela on viljellyt mansikkaa kymmenen vuotta. Suurin osa viljelyalasta on Polka-lajiketta.
– Yhdeksän kymmenestä marjan ostajasta kysyy Polkaa, kertoo Lappeenrannan Vainikkalassa mansikoita viljelevä Antti Vuorela.
Polka on katoava lajike
Polkaa on viljelty ammattimaisesti Suomessa 1990-luvulta lähtien. Sen katoamisesta on jo puhuttu jo toistakymmentä vuotta.
Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen kertoo, että Polka onkin katoava lajike, koska viljelyolosuhteet ovat muuttuneet, eikä se pärjää enää niin hyvin kuin aiemmin.
– Polka on altis erilaisille sairauksille ja tuholaisille.
Suurin osa ammattiviljelijöiden käyttämistä mansikan taimista tulee Suomeen Keski-Euroopasta.
Ongelma on, että taimien mukana leviää erilaisia kasvitauteja.
– Polkaa uhkaavat erityisesti juuristotaudit kuten juurimätä ja aiempaa ankarammaksi muuttunut härmätauti. Molemmat taudit voivat tulla taimen mukana, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tuuli Haikonen.
Kasvinjalostus on kilpailua kasvitauteja vastaan.
– Entiset kestävät lajikkeet eivät välttämättä enää huomenna ole kestäviä, ja Polkalle on tapahtunut härmän suhteen juuri tämä.
Videolla viljelijä Antti Vuorela kertoo, mitä tapahtuu, jos Polka ei enää menesty.
Suomalaisia lajikkeita
Viljelijät etsivät ja tutkijat kehittelevät jatkuvasti kestävämpiä ja tuottavampia mansikkalajikkeita. Tarkoitus on, että ne sopeutuisivat paremmin muuttuviin olosuhteisiin ja vastustaisivat tehokkaammin tauteja ja tuholaisia.
– Uusien kasvitautien tuleminen Suomeen olisi vähäisempää, jos käytettäisiin Suomessa kasvatettuja taimia, sanoo tutkija Tuuli Haikonen.
Suomessa lajikevalikoimaa rajoittaa, että monet mansikkalajikkeet eivät pärjää Suomen talvessa. Toinen syy on Suomen lyhyt kasvukausi.
– Suomessa jalostetulla lajikkeella talvenkestävyys on yksi valintakriteereistä, ennen kuin lajike lasketaan markkinoille, sanoo tutkija Tuuli Haikonen.
Uusimmat Luonnonvarakeskuksen rekisteröimät lajikkeet ovat Maiju ja Marketta.
Milloin Polka katoaa?
Polkan katoamista ja uusien lajikkeiden tuloa on Suomessa odotettu jo toistakymmentä vuotta.
– Meillä on jo nyt laajempi valikoima lajikkeita viljelyssä kuin 20 vuotta sitten, joten muutos ja murroskausi on päällä, sanoo tutkija Tuuli Haikonen.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Saila Karhu uskoo, että ensi vuosikymmenellä suomalaisilla on jo uudet suosikit.
– Polkan seuraajana saatetaan siirtyä muun muassa Jenkkaan. Arvelisin sen olevan maultaan suomalaisia miellyttävä, jos vain lajike on oloissamme viljelyllisesti hyvä.
Tärkeä olisi, että viljelyssä on yhtä aikaa useita lajikkeita. Se tekee viljelystä kestävämpää ja satokaudesta pidemmän ja monipuolisemman.
Mansikanviljelijä Antti Vuorela ei ole huomannut omalla tilallaan Etelä-Karjalassa Polkan suhteen viljelyongelmia.
– Mansikantaimet ovat yhdessä rivissä, ja rivien välissä on aina noin metrin väli. Näin mansikat ovat ilmavasti, kertoo Antti Vuorela.
Antti Vuorelan tilalla viljellään Polkan lisäksi myös Falcoa ja Malwiinaa. Vuorelan mukaan kuluttaja päättää seuraavan suosikkilajikkeen.
– Jos Polkan taimimateriaali menee niin huonoksi, että se ei enää menesty kunnolla, sitten se on pakko vaihtaa. Asiakas päättää, mitä he haluavat ostaa ja mitä ruvetaan tällaisena massana viljelemään.
Polka-mansikoiden katoamisesta on kirjoittanut myös muun muassa Helsingin Sanomat.