Eri alojen opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa harjoittelujen suhteen. Toisilla aloilla harjoittelut ovat usein palkallisia ja toisilla palkallisuus on harvinaista.
Ongelma on Euroopan laajuinen. Nyt Euroopan unionissa halutaankin parantaa harjoitteluiden sääntöjä.
Koko unionissa harjoittelijoita oli yli kolme miljoonaa vuonna 2019. Heistä noin puolet sai harjoittelusta palkkaa. Palkan lisäksi Euroopan komission aloitteessa ehdotetaan parannuksia työehtoihin sekä työharjoitteluiksi naamioitujen säännöllisten työsuhteiden torjumiseen.
Harjoitteluja ei voi korvata esimerkiksi simulaatioilla, sillä harjoitteluista ja niiden määrästä osana tutkintoa säädetään vuonna 2014 päätetyllä EU:n ammattipätevyysdirektiivillä. Esimerkiksi sairaanhoitajilla työharjoittelua on direktiivin mukaan oltava vähintään kolmasosa tutkinnosta.
Suomen opiskelijajärjestöistä esimerkiksi Samok on tehnyt paljon töitä direktiivin suositusten uusimiseksi.
Samokin EU-vaikuttamisesta vastaava hallituksen jäsen Asta Nieminen seuraa toiveikkaana EU:ssa käytävää keskustelua. EU:lla on kuitenkin enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa opintojen jälkeisiin harjoitteluihin, jotka Euroopan-tasolla ovat usein palkattomia. Opintojen sisällä harjoittelut kuuluvat pääasiassa koulutuspolitiikan alle, joka on enemmän valtioiden omassa hallinnassa.
Miljoonia tukea sote-alan työnantajille
Sosiaali- ja terveysministeriö on vuodesta 2023 alkaen maksanut hyvinvointialueille ja yksityisille sote-alan yrityksille siitä, että nämä ottavat sote-alan harjoittelijoita.
Aiemmin korvausta hyvinvointialueille ja yrityksille ovat maksaneet oppilaitokset.
Maksun on tarkoitus korvata harjoittelun suunnittelusta, harjoittelijan perehdytyksestä ja ohjauksesta aiheutuvat kustannukset. Korvausten yhteismäärä on ollut noin 14,2 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2020 tietojen pohjalta.
Yliopistot antavat rahaa, ammattikorkeakoulut eivät
Yliopistot tarjoavat opiskelijoilleen harjoittelutukea. Ammattikorkeakouluilla tällaiseen ei ole varaa. Yliopiston tarjoaman tuen takia amk-opiskelijat ovat samoja harjoittelupaikkoja hakiessaan alakynnessä yliopisto-opiskelijoihin nähden.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Ida Mielityinen huomauttaa, että ammattikorkeakouluissa opiskelee noin kaksinkertaisesti opiskelijoita yliopistoihin verrattuna. Ammattikorkeakoulututkinnon hinta on myös kymmenessä vuodessa puolittunut. Syynä ovat rahoituksen leikkaukset ja samanaikainen koulutusmäärien lisääminen.
– Rahoitustilanne alkaa olla ammattikorkeakouluille jo katastrofaalinen, Mielityinen toteaa.