Suomi on jäämässä taas jälkeen EU:n asettamista ympäristötavoitteista. Tällä kertaa kyse on muovipussien vähentämisestä.
Tavoitteena on vähentää muovikassien kulutus alle 40 pussiin per kansalainen vuodessa. Tavoite pitäisi saavuttaa ensi vuoden loppuun mennessä.
Ympäristöministeriön mukaan Suomi on jäämässä tavoitteestaan kohtuullisen kauas. Vielä vuonna 2022 muovikasseja ostettiin reilut 55 kappaletta per suomalainen.
Muovipussien kulutusta on pyritty vähentämään vuodesta 2016 Kaupan liiton ja ympäristöministeriön green deal -sopimuksella. Taustalla on EU-direktiivi.
Pussien määrä laskikin vuoteen 2020 asti, minkä jälkeen kulutus lähti hienoiseen kasvuun. Määrällisesti laskua on tapahtunut seuranta-aikana vain reilut kahdeksan prosenttia.
EU-direktiivi koskee muovisia kantokasseja, jotka ovat 15–50 mikronin paksuisia.
Aika on loppumassa
Suomalaiset ostavat vuosittain satoja miljoonia muovipusseja. Pelkästään kauppakasseja ostetaan yli 350 miljoonaa kappaletta. Hedelmäpussit mukaan lukien vuoden kokonaismäärä ylittää 700 miljoonan.
Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola sanoo, että jokaisen kansalaisen tulisi vähentää muovikassien käyttöä vielä 15:llä vuodessa, jotta tavoitteeseen päästäisiin.
– Se on haastava tavoite saavutettavaksi, kun aikaa on enää puolitoista vuotta.
Olan mukaan suurin haaste on ihmisten ostotottumusten muuttaminen lyhyessä ajassa.
– Muovikassi ostetaan silloin, kun oma kassi on unohtunut kotiin. Pihvi on se, miten voisimme muuttaa näitä arjen rutiineja, Ola sanoo.
Suomi on jo tarkkailulistalla
Euroopan komissio saattaa käynnistää Suomea kohtaan rikkomusmenettelyn, mikäli tavoitetta ei saavuteta määräajassa, sanoo ympäristöneuvos Taino Nikula ympäristöministeriöstä.
Ensimmäinen vaihe on virallinen huomautus.
– Viimeinen keino kirittää toimia on sakko, mutta prosessi on aika pitkä, Nikula sanoo.
Suomi on jo joutunut komission tarkkailulistalle ja saanut komissiolta varhaisen varoituksen jätteenkäsittelystä.
– Meillä on ollut kierrätystavoitteiden saavuttamisen kanssa haasteita pitkin matkaa, Nikula toteaa.
Suomessa muovikassien määrään ei ole toistaiseksi puututtu lainsäädännöllä, vaan green deal on vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus.
Sopimukseen sitoutuneet toimijat ovat vähentäneet muovikassien kulutustua muun muassa valistuksella ja hinnoittelulla. Myös tarjontaa on vähennetty: markettien kassoilla ei enää tarjota ilmaisia pikkupusseja.
Toimista huolimatta päivittäistavarakaupoissa myydyistä kantokasseista yli 90 prosenttia on muovikasseja.
Ministeriön mukaan muovikassien maksullisuus on ollut tehokas keino niiden vähentämisessä. Lisätoimenpiteeksi on esitetty muun muassa paperikassien hinnan alentamista.
Jyrkkä ei täyskiellolle
EU-maista Saksa ja Itävalta ovat kieltäneet muovikassit kokonaan hedelmäpusseja ja kestokasseja lukuun ottamatta.
Suomen ympäristöministeriö pitää kieltoa viimeisenä keinona.
Myöskään Kaupan liitto ei ole täyskiellon kannalla. Marja Ola pitää suomalaista muovipussia kiertotaloustuotteena, koska se on tehty enimmäkseen kierrätysmuovista ja on säänkestävä.
Olan mukaan kysymys muovikasseista on vaikea, koska kierrätysmuovista valmistettu, useita käyttökertoja kestävä muovikassi voi olla linjassa EU:n kiertotaloustavoitteiden kanssa.
– Suomessa muovipussit päätyvät pääsääntöisesti lopulta roskapusseiksi, sitä ennen niissä kuljetetaan urheilukenkiä ja muuta tavaraa. Käyttökertoja voi tulla kymmeniä. Eli se on loistotuote, mutta niiden määrä on liian suuri.
Muovikassikysymykset ovat puhuttaneet aiemminkin. Vertailussa kertaalleen uudelleenkäytetty muovikassi on todettu kangaskassia ekologisemmaksi.
Toisaalta maailmalla muovijäte muodostaa vakavan ongelman. Itämerelläkin muovipussit ovat yleisin kelluva roska.
Suomen rannoilla eniten roskaa syntyy tupakantumpeista, mutta Syken selvityksessä muovipussitkin olivat kymmenen yleisimmän roskan joukossa.
Kannattaako ostaa roskapussiksi?
Myöskään Ylen haastattelemat Keskon ja S-ryhmän edustajat eivät halua Suomeen muovipussien täyskieltoa.
Keskon kehityspäällikkö Hannele Dahl-Nevalainen sanoo, että muovikassit ovat asiakkaiden mielestä käteviä.
– Siksi haluamme, että se mahdollisuus on vielä olemassa.
Dahl-Nevalaisen mukaan muovikassien vähentämiseksi on otettu yhteisesti tiukempi ote päivittäistavarakauppojen yhdistyksen johdolla. Keskossa ja S-ryhmässä toimenpiteet ovat painottuneet viestintäkampanjoihin. Myös esimerkiksi paperikassien hinta on laskettu muovikassien tasolle.
S-ryhmän marketkaupan ryhmäpäällikkö Satu Nissi-Rantakömi kertoo sähköpostitse, että muovipussivalikoimaa aiotaan syksyn aikana kaventaa ja paperikassivalikoimaa laajentaa.
Dahl-Nevalaisen mukaan tietoisuuden lisääminen on tärkeintä. Yleinen ongelma kestokassin unohtamisen lisäksi on tavallisten kauppakassien ostaminen roskapussiksi.
– Muovikassia kannattaa käyttää mahdollisimman monta kertaa uudelleen ja vasta lopuksi roskakassina. Roskia varten kannattaa käyttää siihen tarkoitettuja, edullisempia roskapusseja, joissa on vähemmän muovia.
- Katso Yle Areenasta: Muovin lajittelun ABC