Kaksi kokenutta kainuulaista yrittäjää kertoo, etteivät he näe luontokuvauskojuilla tapahtuvaa ruokintaa syynä karhujen kesyyntymiseen.
Viime viikonloppuna Suomussalmella karhu tunkeutui asuintalon pihalla sijaitsevaan koira-aitaukseen ja söi aitauksessa olleet koiranruoat. Havaintoja esimerkiksi karhujen penkomista roska-astioista on myös muualta Itä-Suomesta.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola arvioi, että karhujen ruokinta ruokintapaikoilla voi saada ne suhtautumaan ihmisiin rohkeammin.
Suomussalmelaisen Arolan maatila- ja erälomien yrittäjän Eero Seppäsen mukaan karhut voivat ruokintapaikkojen läheisyydessä tottua esimerkiksi autonääniin. Eläimistä saattaa nähdä vilauksen metsässä, kun hän käy viemässä ruokia.
– Niillä on niin nälkä ja kova kilpailu, kuka ehtii ensimmäisenä syömään.
Seppänen on ollut matkailuyrittäjänä pitkään, ja nyt yrityksen toimintaa jatkaa nuorempi sukupolvi. Hän sanoo, että karhujen käytös muuttuu jonkin verran kojuilla, mutta ei mitenkään ratkaisevasti.
Karhu menee ihmistä ”laukalla pakoon”
Kuhmolainen luontokuvaus- ja matkailuyrittäjä Kari Kemppainen uskoo, että karhut tottuvat kuvauskojujen lähellä olevaan ruokintapaikkaansa sekä siihen, että paikalla käy ihmisiä. Ruokintapaikan ulkopuolella karhut ovat hänen mukaansa arkoja.
– Jos me nähdään auton ikkunasta ennen ruokintapaikkaa, että karhu meni tien yli, niin se menee laukalla pakoon.
Kemppaisen mukaan karhukannan kasvaessa petojen joukossa on myös rohkeampia yksilöitä, jotka tulevat ihmisten pihoihin.
– Kaikki eläimet eivät välttämättä ole niin hyvällä järjellä varustettuja, tai että niillä olisi luontainen pelko.
Karhuille syötetään kalaa, lihaa ja koiranruokaa
Eero Seppäsen mukaan on ruokinnasta kiinni, miten paljon karhu mahdollisesti kesyyntyy.
Arolan tilalla karhuilla syötetään lohenperkausjätettä. Se laitetaan betonipönttöihin, joista lokit ja korpit eivät pääse vapaasti ruokaan käsiksi. Seppänen ei käytä koiranruokaa, sillä hänen mukaansa se maistuu mieluusti linnuille.
Seppäsen mielestä on tärkeää, etteivät karhut ole ihmisen hajun kanssa tekemisissä, sillä karhuilla on hyvä hajuaisti.
– Jos karhu tottuu koirannappuloihin, niin se voi mennä koiratarhan lähelle. Se on ihan yksi yhteen.
Kari Kemppainen syöttää karhuille muun muassa lohta, jauhelihaa ja koiran kuivamuonaa.
Suomussalmen tapauksessa karhu oli kiinnostunut nimenomaan koiran häkissä olleesta kuivamuonasta.
Kesyimmät yksilöt metsästetään pois
Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ale Seppänen taas arvioi, etteivät karhut eivät ole enää niin ihmisarkoja kuin aiemmin. Yhtenä syynä tähän on hänen mielestään vähentynyt metsästäminen.
Sekä Eero Seppänen että Kemppainen pitävät metsästystä tärkeässä roolissa, kun keskustellaan karhun kesyyntymisestä.
– Metsästys aiheuttaa sen, että kesyimmät yksilöt poistetaan luonnosta ja ne villimmät ja arimmat jäävät henkiin, Kemppainen sanoo.
Hän ei muista Kuhmosta neljänkymmenen vuoden ajalta yhtään tapausta, että karhut olisivat pakkautuneet ihmisten pihoihin.
Seppänen sanoo, että karhujen mahdollisesta kesyyntymisestä olisi haittaa myös yrittäjille.
– Eihän me tahdota, että karhut tulevat kesyiksi. Jos karhut menevät pyörimään ihmisten keskuuteen, eihän ihmiset tule enää ruokintakojuille niitä katsomaan, Seppänen sanoo.