Otto Saari oli pitkästä aikaa tapaamassa vanhempiaan, kun hän sai yllättäen tekstiviestin, jonka mukaan hänen pankkitilillään on havaittu epätavallista toimintaa.
– En ihan tiedostanut, mitä tein. Minulla taisi olla siinä keskustelu käynnissä samaan aikaan. Vähän aivot narikassa katsoin, että nyt on jotain hämminkiä.
Viesti tuli samasta numerosta, josta Saaren oma pankki oli aiemmin lähettänyt hänelle viestejä. Häntä kehotettiin kirjautumaan pankkitunnuksilla viestin sisältämään linkkiin, jotta hän voisi tarkistaa maksun. Linkki näytti samalta kuin pankin kirjautumissivu, jota Saari oli tottunut käyttämään.
Saari kirjasi tunnuksensa kahteen kertaan, mutta sivu ei avautunut.
– Kolmannella kerralla rupesin miettimään, että siinä oli jotain mätää. Olin sitten antanut pankkitunnukset jollekin huijarille.
Saari soitti välittömästi pankkiinsa. Sieltä kerrottiin, että pankki ei koskaan lähetä kirjautumislinkkejä. Kyseessä oli huijaus, johon pankin numero oli kaapattu.
Saari on vain yksi monista digihuijauksen uhreista.
Jopa 70 prosenttia suomalaisista on joutunut digihuijausten tai niiden yritysten kohteeksi Finanssiala ry:n kyselyn mukaan.
Nuorilta miehiltä varastetaan arvokkaita pelaajaprofiileja
Useimmin uhreja eivät suinkaan ole iäkkäät, vaan alle 25-vuotiaat nuoret. Heistä yli viidennes on menettänyt salasanan, kirjautumistietonsa tai rahaa rikollisille.
Kysely ei kerro tähän syytä, mutta nuorten aktiivisuudella verkkokaupoissa voi olla osuutta asiaan, kertoo Nordean petostorjuntayksikön asiantuntija Annukka Multanen.
– Korttien numeroita kalastellaan valeverkkokauppojen nimissä ja nettikirppishuijauksissa.
Nuorten keskuudessa etenkin miehet ovat joutuneet huijausten kohteeksi, lähes kaksi kertaa useammin kuin naiset.
Finanssialan infra- ja turvallisuusjohtaja Niko Saxholm uskoo, että tämä liittyy nettipelaamiseen.
– Mobiilipeleissä ei välttämättä ole juurikaan oikeaa rahaa, mutta niissä on pelin sisäistä valuuttaa, joka on myös arvokasta. Sellaisten profiilien varastaminen on rikollisille kannattavaa.
Sijoitushuijaukset ovat kuitenkin kaikkein tuottavin digihuijausten muoto rikollisille.
Alle 50-vuotiaat haksahtavat kryptovaluuttahuijauksiin
Suomalaiset menettivät yli 16 miljoonaa sijoitushuijauksissa vuonna 2023. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 90 prosenttia.
Rikolliset markkinoivat huijaussivustoja sosiaalisen median alustoilla, joilla alle viisikymppiset viettävät runsaasti aikaa. Toisinaan mainoksiin on liitetty luvattomasti julkisuuden henkilöiden kasvoja, jotka kannustavat sijoittamaan.
Yleensä huijaus liittyy virtuaalivaluuttaan, johon sijoittamalla luvataan nopeasti isoja voittoja minimaalisella riskillä.
Multasen mukaan noin 250 euroa on tyypillinen alkusijoitus, jolla huijaus alkaa.
Ammattimaisesti rakennetulla huijaussivulla voi seurata, miten oma pääoma tuottaa voittoa.
– Siellä pyörii ”reaaliaikaiset” graafit ja chatbot vastaa aina kysymyksiin, Saxholm kuvailee.
Huijarit ovat sosiaalisen manipulaation ammattilaisia ja saavat uhrin tekemään itse rahasiirrot.
”Eksklusiivinen mahdollisuus” on liian hyvää ollakseen totta
– Tarjotaan omaa sijoitusneuvojaa tai -tiimiä, vaikka lähtisi mukaan pienellä summalla. Puhutaan eksklusiivisesta mahdollisuudesta, joka tulee vain kerran elämässä vastaan, Annukka Multanen kertoo.
Joissakin tapauksissa huijaus voi jatkua vuosia. Uhrin annetaan tehdä pienehköjä rahasiirtoja itselleen, mikä rakentaa valheellista luottamusta.
– Aluksi on yksi ihminen uhrina. Hän puhuu asiasta puolisonsa kanssa, jonka rahat myös sijoitetaan huijaukseen. Sitten puhutaan useista sadoista tuhansista euroista.
Rikolliset voivat lähestyä myös sähköposti- tai tekstiviestillä. Eräs Saxholmiin yhteyttä ottanut ihminen menetti 30 vuoden säästöt huijauksessa, joka alkoi hänen ”vahingossa” saamastaan tekstiviestistä.
– Henkilö oli saanut tekstiviestin ”suljetulta sijoittajaryhmältä”. Se suunnitteli sijoitusta uuteen kryptovaluuttaan, joka olisi kova juttu. Tämä ihminen vastasi heille, että viesti tuli hänelle vahingossa ja kysyi, mitä nyt tehdään. Ryhmästä todettiin, että kyllä hänet otetaan silti mukaan, ala vaan sijoittamaan rahoja tähän tosi tuottavaan kryptoon.
Huijatut rahat ovat mennyttä
Sijoitettuja rahoja ei yleensä saa huijareilta takaisin, koska rikolliset siirtävät ne heti eteenpäin.
Kun uhri on tajunnut huijauksen ja lopettaa rahasiirrot, rikolliset voivat esiintyä pankkina, viranomaisena tai muuna palveluna, joka tarjoaa uhrille ”apua” rahojen saamiseen toisen sivun tai yhteydenoton kautta, tietysti maksua vastaan.
Multanen ei suosittele tarttumaan tällaisiin tarjouksiin, koska niissä uhri menettää vain enemmän rahaa. Sen sijaan hänen pitäisi olla heti yhteydessä omaan pankkiinsa.
– Sieltä saa ensikäden ohjeet, miten pitää toimia.
Puhuminen auttaa, häpeä ei
Multasen mukaan huijauksen uhri voi kokea monenlaisia tunteita. Tilannetta pahentaa se, jos hän on joutunut taloudelliseen ahdinkoon.
Joskus uhrit ovat ottaneet jopa lainoja tai kulutusluottoja rahoittaakseen huijaussijoituksia.
– Voimakas häpeä voi estää kertomisen tapahtuneesta jopa omalle lähipiirille, mutta puhuminen on tärkeää, ettei jää asian kanssa yksin.
Anonyymiä keskusteluapua saa rikosuhripäivystyksen chatin kautta.
Huijatuksi tuleminen herätti ajatuksia ja tunteita myös Myös Otto Saaressa, jonka pankkitunnukset varastettiin.
– Olin aina miettinyt, että kuka näihin oikein haksahtaa. Tuli hölmö olo, kun itse sorruin. Päätin silti kertoa asiasta, ettei muille kävisi samalla tavalla.
Pankkitunnukset kuoletettiin samantien, kun Saari soitti pankkiin, eivätkä rikolliset ehtineet saada hänen rahojaan.
