Vieraslaji lupiini voi herättää jopa niin suuria tunteita, että seurauksena on sukuriita.
Raahelainen perheenäiti Kaisa kertoo, että hänen perheessään on pohdittu jopa yhteisen kesämökin myymistä, koska mielipiteet lupiinin torjunnasta menevät niin pahasti ristiin.
Eriäviin näkemyksiin lupiinista on törmännyt myös vieraslajien torjunnan parissa työskentelevä projektipäällikkö Ville Juntunen.
– Kun lupiini-talkoissa on poistettu siemenkotia, joku on tullut lapiolla hakkaamaan siemeniä irti.
Hän kertoo muun muassa saavansa puheluita, joissa tunnustetaan, ettei kehdata kertoa kotona, että lähtee poistamaan lupiineja.
”Sama myydä koko mökki”
Kaisa on taistellut suvun mökillä jo toista vuosikymmentä vuotta leviävien lupiinien kanssa. Yhteismökillä useampi sukupolvi viettää aikaa yhtä aikaa.
Viimeksi asiasta tuli riitaa juhannuksena, kun perheen teini-ikäinen lapsi kitki lupiineja taskurahan edestä, mikä ei ollut vanhemman sukupolven mieleen.
– Mieskin sanoi, että onko sama myydä koko mökki, kun täällä vain kiistellään lupiineista, Kaisa kertoo.
Haastateltava esiintyy nimettömänä uusien jännitteiden välttämiseksi. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Jutun lopussa olevalla lomakkeella voit kertoa omat kokemuksesi asioista, jotka voivat aiheuttaa riitoja sukumökeillä – ja myös miten niitä voi ratkoa.
Anoppi toi lupiinit mökille
Lupiinin siemenet mökille tulivat Kaisan sittemmin edesmenneen anopin mukana. Alussa kukkia pidettiinkin kauniina.
Kun eri tiedotusvälineissä alettiin puhua lupiinista vieraslajina, Kaisa havahtui siihen, että lupiinit leviävät aggressiivisesti.
– Esimerkiksi harvinaisemmille kasveille ei jää elintilaa ja lajikirjo vähenee, kun kasvutapa on niin aggressiivinen. Mökillä on luonnonkasveja, joita ei jää yhtään jäljelle, jos lupiini peittää kaiken, Kaisa miettii.
Kaisa kuvailee omaa ajatteluaan lupiineistä Raamattua mukaillen sanoilla ”varjele ja viljele”.
Lupiinien poisto on hänelle varjelemista, ja usein esimerkiksi lenkkipolun varrelta tulee napattua lupiinit pois.
Vieraslajien poistaminen on luonnonsuojelua
Vieraslajit Veks -hankkeen projektipäällikkö Ville Juntusen mukaan komea lupiini on esimerkki siitä, miten vieraslajit voivat uhata alkuperäisiä ekosysteemejä muuttamalla maaperän rakennetta ja estämällä paikallisten lajien menestymisen.
Juntusen mukaan puutteellinen tietoisuus lupiinin vaikutuksista on suuri haaste, joka estää osin tehokkaat torjuntatoimet.
– Jättiputken torjuntoja ei vastusteta, sitten lupiinin torjuminen herättää jopa riitoja.
Juntunen vertaa vieraslajien hallintaa kierrätyksen ja kiertotalouden yleistymiseen.
Hän toivoo,että tulevaisuudessa lupiinin ja muiden vieraslajien poistaminen nähdään olennaisena osana luonnonsuojelua.