Iso joukko perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneitä kääntyi äänestämään kokoomusta EU-vaaleissa, kertoo Verianin (ent. Kantar Public) tuore seurantatutkimus.
Noin 50 000 perussuomalaista äänesti Verianin mukaan näissä eurovaaleissa kokoomuksen ehdokasta.
Kyse on merkittävästä määrästä, sillä yhteensä perussuomalaiset keräsi vaaleissa yhteensä noin 139 000 ääntä ja 7,6 prosentin kannatuksen.
50 000 menetetyn äänen pottia voi verrata myös perussuomalaisista eniten ääniä saaneen Sebastian Tynkkysen saaliiseen. Hän sai eurovaaleissa noin 34 000 ääntä.
Perussuomalaiset pärjäsi tämän vuoden EU-vaaleissa huomattavasti huonommin verrattuna ennakko-odotuksiin ja edellisiin EU-vaaleihin. Puolue menetti yhden kahdesta paikastaan, vaikka etukäteen se näytti päinvastoin saavan kolmannen paikan.
Verianin mukaan kokoomukseen valuneita äänestäjiäkin enemmän heikkoon tulokseen vaikutti se, että monet perussuomalaiset jättivät äänestämättä näissä vaaleissa.
60 000 demaria äänesti Li Anderssonia
Sosiaalidemokraattien (SDP) riveistä liikkui paljon äänestäjiä vasemmistoliiton Li Anderssonin tueksi.
SDP:tä eduskuntavaaleissa äänestäneistä noin 60 000 äänesti Anderssonia eurovaaleissa.
Samaa liikettä tapahtui vihreissä. Puolueen äänestäjistä noin 25 000 äänesti Anderssonia.
Anderssonin taakse liikkuminen selittää Verianin mukaan valtaosan SDP:n kokemasta tappiosta, ja se söi myös vihreiden vaalitulosta jonkin verran.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg arvioi vaalien jälkeen, että vaalituloksesta paistaa, miten punavihreiden puolueiden äänestäjät ovat alkaneet liikkua sellaistenkin ehdokkaiden taakse, jotka eivät välttämättä edusta samaa puoluetta, jota on tottunut äänestämään.
Vaikeus löytää sopiva ehdokas oli suurin syy jättää äänestämättä
Eurovaalien äänestysprosentti jäi tuttuun tapaan maltilliseen 40,4 prosenttiin.
Äänestämättä jättäneet kertoivat yleisimmin päätökselleen syyksi sen, että sopivaa ehdokasta ei löytynyt. 45 prosenttia kertoi jättäneensä äänestämisen väliin tämän takia.
Muita syitä olivat muun muassa, että poliitikot ja politiikka herättivät epäluottamusta (43 %), EU-politiikka on etäistä (39 %), äänestämisestä ei koettu olevan itselle hyötyä (38 %) ja että sopivaa puoluetta ei löytynyt (38 %).
38 prosenttia ei ollut vain löytänyt yhtään hyvää syytä äänestää. Äänestämättä jättäneet saivat kertoa monta syytä päätökselleen.
Vaalitulosta ja Li Anderssonin äänisaalista puitiin tuoreeltaan Uutispodcastissa:
