Jättimäinen voimalainvestointi herättää vastustusta Lapissa – järven ruoppaus huolestuttaa

Lapin ely-keskus sai kymmeniä vastustavia mielipiteitä paikallisilta Kemijokiyhtiön pumppuvoimalahankkeesta. Erään kritiikin oli allekirjoittanut 122 henkilöä.

Ilmakuva Kemijärven kaupungista, jossa taka-alalla näkyy keskusta.
Osa kemijärveläisistä on huolestunut Ailangantunturille suunnitellun pumppuvoimalan vaikutuksista. Ely-keskus kertoo saaneensa paikallisilta paljon palautetta hankkeesta. Kuva: Juuso Stoor / Yle
  • Eelis Rytkönen

Kemijärvelle suunniteltava pumppuvoimalaitoshanke huolestuttaa paikallisia.

Huolet käyvät ilmi Lapin ely-keskuksen keräämistä mielipiteistä, joita toimitettiin yhteensä 48 kappaletta.

Ely-keskuksen mukaan kannanottojen määrä oli huomattava, ja esimerkiksi erään paikallisten antaman näkemyksen oli allekirjoittanut 122 henkilöä.

Haitat luonnolle ja kalastukselle huolestuttavat

Ely-keskuksen mukaan lähes kaikissa annetuissa mielipiteissä vastustetaan Ailangantunturille kaavailtua pumppuvoimalaa, ja suurin osa kritiikistä on tullut paikallisilta.

Mukana kritiikin antajissa on muun muassa Kemijärven vakituisia asukkaita sekä mökkiläisiä. Huolta herättävät pumppuvoimalan aiheuttamat haitat luonnolle ja ihmisille, kuten hankkeen vaikutukset vesistöön ja kalastukseen.

Palaute esitettiin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) ohjelmasta, ja ely-keskus on toimittanut palautteen voimalaa puuhaavalle Kemijoki Oy:lle.

Pumppuvoimala olisi säätövoimaa

Jättimäisen pumppuvoimalan tarkoitus olisi toimia säätövoimana eli tasata sähkön hintapiikkejä.

Ideana on pumpata vettä tunnelia pitkin tunturin päälle sähkön kysynnän ollessa vähäistä. Vastaavasti kun sähkön kysyntä on runsasta, sähköä tuotetaan laskemalla vettä alavarastoon.

Kartta, jossa näkyy Ailangantunturi sekä Rovaniemi ja Kemijärvi.
Ailangantunturin päälle tulisi neliökilomerin kokoinen varastoallas ja Kemijärven pohjaan ruopattaisiin kilometrin pituinen kanava, joka olisi 80 metriä leveä. Tunturin ja järven välillä kulkisi 9 metriä leveä vesitunneli. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap

Ely-keskukselle toimitetuissa kommenteissa huolta herättävät tunnelin suuaukko ja siihen liittyvä ruoppausalue. Pumpattava vesi on tarkoitus ottaa Kemijärven Kuusilahdesta, joka sijaitsee pohjoiseen Ailangantunturista.

Ruoppauksen vaikutuksiin kiinnitettiin huomiota myös viranomaisten ja asiantuntijoiden lausunnoissa, joita kertyi 20. Lausuntoja antoivat muun muassa Kemijärven ympäristönsuojeluviranomainen, Kemijärven ammattikalastajat ja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri.

Lapin ely-keskuksen ylitarkastaja Olli Röngän mukaan lausunnoissa todettiin, että Kemijärven pohjasta ruoppauksen myötä irtoavan maa-aineksen laadusta ei ole varmuutta.

– Siellä voi olla esimerkiksi Kemijärven vanhan sellutehtaan toiminnasta kulkeutuneita haitta-aineksia. Siitä kannettiin huolta, että se pitäisi tutkia, Rönkä tiivistää lausuntojen antia.

Tunturin päälle tulevan ylävarastoaltaan, järvelle tulevan alavarastoaltaan ja niiden välille tulevan vesitunnelin lisäksi voimalapakettiin kuuluu myös voimajohto.

Sähkönsiirtoa varten rakennettava johto kulkisi Rovaniemen kaupungin alueelle Pirttikoskelle, jossa se liittyisi kantaverkkoon.

Tutkimuksia vaikutuksista virtaukseen ja jääpeitteeseen

Seuraavaksi hanke etenee varsinaiseen ympäristövaikutusten arviointiin. Kemijoki Oy on ilmoittanut aikovansa tehdä selvityksiä laitoksen vaikutuksista vedenkorkeuteen ja vedenlaatuun sekä jääpeitteeseen.

Sen lisäksi ely-keskus edellyttää muun muassa rantojen ja pohjien eroosioon sekä kaloihin kohdistuvan vaikutusten arviointeja. Kalojen mahdollinen häviäminen pitää arvioida myös kalatalouden näkökulmasta.

Jokiyhtiö kokoaa ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset YVA-selostukseksi, joka tulee yleisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei vielä myönnetä lupaa hankkeelle.

Jokiyhtiön mukaan pumppuvoimala voisi olla käytössä aikaisintaan vuonna 2032 ja se olisi noin 800 miljoonan euron investointi.