Heinäkuun alun tapahtumat Kaustisen raveissa saattavat vaikuttaa ulkopuolisesta mitättömiltä, mutta taustalla on jokaisen suomalaisen ravivalmentajan pelkäämä uhkakuva.
Vermossa tallia pitävä ravivalmentaja Henna Halmeen hevonen Condor Bar majoittui raveissa monen mutkan jälkeen karsinaan, jossa oli aiemmin lääkitty toista hevosta.
Halme jätti tapahtuman vuoksi hevosensa pois lähdöstä. Ravien jälkeen keskustelu tapahtumaketjun syistä ja vastuullisista on käynyt kuumana.
Syy kiihtymykseen löytyy tiukoista säännöistä ja niiden rikkomisesta aiheutuvista ankarista rangaistuksista, joilla kilpailevien ravihevosten lääkitsemistä säädellään.
Suomen Hippoksen sääntöjen mukaan valmentaja on vastuussa hevosestaan, vaikka sen elimistöön kulkeutuisi vahingossa lääkeaineita esimerkiksi huonosti siivotusta vieraskarsinasta.
Huippuvalmentaja haastoi Hippoksen oikeuteen
Näin todennäköisesti kävi Suomen menestyksekkäimpiin ravivalmentajiin kuuluvalle Markku Niemiselle keväällä 2021 Kuopion raveissa. Hän valmentaa noin 40 hevosta Urjalassa ja työllistää kymmenkunta ihmistä.
Niemisen huippuravurin Willow Priden dopingtestissä tamman elimistöstä löytyi vähäinen määrä mefenaamihappoa. Se on tulehduskipulääke, jota ei Niemisen hevosille ole käytetty vuosikausiin.
Valmentaja pitää lähes varmana, että lääkettä on päässyt hevosen elimistöön sotkuisesta vierastallista.
– Ei mahdu minun oikeustajuuni, että kenelläkään muulla ei ole vastuuta kuin valmentajalla. Ravipaikalla emme voikaan luottaa siihen, että meille osoitettu paikka on puhdas, Nieminen sanoo.
Raviurheilun keskusjärjestö Suomen Hippos määräsi Willow Priden tapauksessa Markku Niemisen kuukauden kilpailukieltoon ja langetti hänelle 3 000 euron sakot.
Valmentaja ei asiaa sulattanut, vaan haastoi Hippoksen oikeuteen. Käräjäoikeus päätyi pitämään rangaistuksen voimassa, mutta Nieminen on valittanut asiasta hovioikeuteen.
– Tapaus on johtanut siihen, että aina raveihin mennessä siivoamme ja desinfioimme itse meille osoitetut paikat. Eikä sekään välttämättä riitä. Ei ole raveissa käyminen enää niin kivaa, Nieminen puuskahtaa.
Nieminen muistuttaa, että vahingossa tapahtuvassa lääkeainerikkomuksessa rangaistukset voivat olla niin kovia, että valmentajan ja hänen työntekijöidensä elinkeino saattaa olla vaarassa. Pahimmillaan tuomiona voi olla vuoden kilpailukielto.
– Meillä ei ole Suomessa raveissa doping-ongelmaa. Sääntöjä voisi tässä asiassa muuttaa järkevämmiksi ilman, että hevosten hyvinvointi vaarantuu, Nieminen sanoo.
Positiivisia testejä vain muutamia vuodessa
Suomen raveissa testataan vuosittain noin 1 200 hevosta lääkeainejäämien varalta. Osa lääkeaineista on kokonaan kiellettyjä, osalla on tietty varoaika, jonka aikana hevonen ei saa kilpailla. Kaikki hevosen lääkitseminen on kielletty neljä vuorokautta ennen kilpailua.
Raveissa otetuista näytteistä ei saa löytyä mitään hevosen elimistöön kuulumattomia lääkeaineita tai niiden jäämiä. Silläkään ei ole merkitystä, onko lääkkeellä vaikutusta kilpailusuoritukseen. Kyseessä on siis totaalinen nollatoleranssi.
Käryjä eli positiivisia lääkeainetestinäytteitä on vuositasolla muutamia ja nekin ovat pääasiassa lieviä tapauksia. Niissäkin vastuun kantaa siis aina hevosen valmentaja, vaikka kyse olisi vahingosta.
Asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkarin vastuualueena Suomen Hippoksessa on hevosten lääkeainevalvonta. Hän korostaa sitä, että ihminen ja raviurheilussa valmentaja on aina vastuussa, jos lääkeainesääntöjä rikotaan.
– Hevonen ei voi päättää sitä, kilpaileeko se raveissa lääkittynä. Vaikka toimintaa valvotaan, kukaan ulkopuolinen ei voi olla vastuussa juuri sen kyseisen hevosyksilön hyvinvoinnista, vaan siitä vastaa aina hevosen valmentaja, Junkkari toteaa.
Hän myöntää, että kontaminaatio eli lääkeaineiden kulkeutuminen hevosesta toiseen esimerkiksi likaisesta karsinasta on periaatteessa mahdollista. Se voi tapahtua esimerkiksi virtsa- tai rehujäämien kautta.
Puhtaus on keskiössä
Junkkari pitääkin tärkeänä, että kilpailijoille tarjottu karsina tai katos on huolellisesti puhdistettu ennen raveja.
– Kilpailijan pitää silti paikalle saapuessaan tarkastaa, että karsinasta tai katoksesta on näkyvä lika ja jätökset poistettu. Tarkkuutta vaaditaan myös kotioloissa, joissa lääkkeitä käsitellään, Junkkari sanoo.
Turun raviradan toimitusjohtaja Eeva Karvonen sanoo, että ravirata ei voi sataprosenttisesti taata, että kaikki paikat ovat aina täysin puhtaita, vaikka siihen pyritäänkin.
– Raviradat ovat jatkuvasti auki harjoitustoiminnalle ja treenaamassa voi käydä hevosia, joita on lääkitty. Esimerkiksi talviolosuhteissa siivoaminen ja desinfiointi ei ole helppoa, Karvonen toteaa.
Hän korostaa, että kyse ei ole suuren mittaluokan ongelmasta Suomessa.
– Niitä tapauksia, joissa tällaista kontaminaatiotilannetta edes epäillään, on ollut vain muutamia, Karvonen sanoo.