Häiritsevää jumputusta, kuin joku kaasuttaisi yhtenään harrikalla liikenteen seassa.
Näin kuvailee turkulainen Harri Myllylä kotinsa äänimaisemaa kerran kesässä, kun parinsadan metrin päässä järjestetään Down by the Laituri -festivaalit (DBTL).
Myllylä on asunut 12 vuotta lähellä Turun Tuomiokirkkotoria, jossa festivaalit järjestetään. Kaunis vanha puutalo ei eristä ääntä uusien kerrostalojen tapaan.
– Kello kahteen soitetaan kovaa ja aika usein siellä tuntuu olevan viimeisinä esiintyjinä ne, jotka soittavat mahdollisimman kovaa. Siitä on häiriötä.
Musiikkimelu on yleinen meluvalitusten syy kaupungeissa.
Etenkin kesäaika on osalle asukkaista tukalaa, kun öisin on nukuttava ikkunat auki. Uni ei tule, jos naapuriravintolan terassilta tai kesäfestivaalilta kantautuu öinen jumputus ja ilakointi.
Basson jytke häiritsee liikennettä enemmän
Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmän vetäjä Valtteri Hongisto tietää syyn musiikkimelun ärsyttävyydelle.
– Musiikki on ennustamatonta ja siihen kiinnittää siksi enemmän huomiota.
Monesti musiikkimelun yhteydessä harmitellaan ”basson jytkettä”. Hongisto kertoo, että jaksoittain toistuvat voimakkaat äänet ovat tyypillisesti tasaista huminaa häiritsevämpiä.
Bassoäänten häiritsevyyttä lisää sekin, että matalat äänet kantautuvat muita musiikin ääniä paremmin talojen seinien läpi.
Hongisto kehottaa asukkaita kärsivällisyyteen kesätapahtumien aikana.
– Yksi tai kaksi vähän huonosti nukuttua yötä ei terveyttä vielä olennaisesti heikennä, Hongisto muistuttaa.
Katso videolta, kuinka ihmiset Turun keskustassa kommentoivat kaupungin melua:
Tapahtumat ilostuttavat ja vihastuttavat
DBTL:n vastaavan tuottajan Henri Kulmalan mukaan kaupungille tulee festivaalista vuosittain noin viisi valitusta.
– Se on mitättömän pieni määrä, kun 25 000 ihmistä tykkää tästä tapahtumasta.
Harri Myllylä ja muutamat muut alueen asukkaat haluaisivat, että festivaali päättäisi soiton puoleenyöhön. Järjestäjät ovatkin supistaneet soittoaikoja hieman aiemmasta. Nyt tapahtuma loppuu perjantaina yhdeltä ja lauantaina puoli kahdelta, kun aiempina vuosina soitto jatkui aamukahteen saakka.
Melun ehkäisy on festivaalille merkittävä kuluerä, sillä festivaalin on täytynyt maksaa ulkopuoliselle taholle melumittauksista.
Kaupunki pyrkii sijoittamaan tapahtumat eri puolille kaupunkia, jottei minkään yhden alueen melukuorma kävisi liian kovaksi. Tärkein ennaltaehkäisyn keino on ympäristötarkastaja Liisa Leinon mukaan tiedottaminen.
– Silloin annetaan ihmisille mahdollisuus varautua ja tehdä tarvittavia muutoksia arkeensa, Leino toteaa.
Kaikki haluavat olla tapahtumakaupunkeja
Turun kaupungin tapahtumajohtaja Antti Kirkkola ei ole kovin huolissaan tapahtumien haitoista.
– Suurtapahtumat ovat äärettömän tärkeitä, koska ne tuovat kaupunkiin työtä, toimeentuloa ja matkailijoita.
Tapahtumat ovat hänestä ennen kaikkea myönteinen asia enemmistölle asukkaista.
– Jokainen tietää kaupunkiin muuttaessaan, että kaupunki on maaseutua äänekkäämpää, Kirkkola toteaa.
Melua on kaupungissa siedettävä, mutta kaupunki pyrkii pitämään meluhäiriöt asukkaille kohtuullisina. Melun häiritsevyyttä on vaikea määritellä yksiselitteisesti, ja siksi ympäristönsuojeluviranomainen tekee arvion tapauskohtaisesti.
– Jos muutamana viikonloppuna kesässä kuuluu jotain melua, se ei välttämättä ole vielä kohtuutonta, mutta jos melua on jatkuvasti yöaikaan, ollaan jo kohtuuttomuuden rajoilla, ympäristötarkastaja Liisa Leino punnitsee.
Leino muistuttaa, että ympäristönsuojeluviranomaisen on kohdeltava reilusti asukkaiden lisäksi myös tapahtumien järjestäjiä. Tapahtumia ei melun vuoksi kielletä, mutta viranomainen määrittää tapahtumille muun muassa aika- ja desibelirajoitteita.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.