Yhdysvallat tuntuu elävän hulluja vuosia kuin 1960-luvulla.
Tuolloin sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat haastoivat vanhat arvot, mustat taistelivat kansalaisoikeuksistaan, Vietnamin sota jakoi kansaa ja e-pilleri mullisti seksin ja naisten elämän. Televisio toi riidat ja protestit olohuoneisiin.
Se ei mennyt verettä.
Presidentti John F. Kennedy, presidenttiehdokas Robert Kennedy ja kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King Jr. murhattiin.
Amerikkalaiskaupungit paloivat rotumellakoissa. Vietnamin sodan vastaiset mielenosoitukset levisivät ympäri maailman.
Kun valtaa jaettiin uusiksi, Yhdysvallat muuttui yksien mielestä liian nopeasti, toisten mielestä liian hitaasti.
Nyt Yhdysvallat on samanlaisessa murroksessa. Maa on muuttunut uskovaisten ja konservatiivien mielestä liian nopeasti, vähemmistöjen ja liberaalien mielestä liian hitaasti.
Some tuo riidat reaaliajassa jokaisen ruudulle.
Tälläkään kerralla muutos ei ole helppo, koska molemmat leirit uskovat, että vastapuoli on uhka omille perusoikeuksille ja omanarvontunnolle.
Monet Donald Trumpin tukijat ovat aidosti huolissaan elintasostaan, mutta ehkä vielä enemmän siitä, arvostetaanko Yhdysvalloissa enää heidän elämäntapaansa.
Ovatko ne toiset vieneet heiltä heidän maansa?
”Tästä alkaa sota”, vakuutti yksi vanhempi mies, jota haastattelin Pennsylvaniassa sunnuntaina Trumpin salamurhayrityksen jälkeen.
Hän oli valmis tarjoamaan ulkomaalaiselle toimittajalle turvapaikan sodan ajaksi.
Monet presidentti Joe Bidenin tukijat taas pelkäävät, että heiltä voidaan viedä viime vuosikymmenien kansalaisoikeustaistelun seurauksena saavutetut oikeudet.
Naiset pelkäävät aborttioikeuden romuttamista, seksuaalivähemmistöt avioliitto-oikeuden kumoamista. Onko heillä Amerikassa lupa olla oma itsensä, he kysyvät.
”Trump on diktaattori”, sanoi demokraatteja kannattava nainen sunnuntaina Pennsylvaniassa.
Taloudesta ja politiikasta voi joskus tehdä kompromisseja, mutta identiteettien kohdalla se on vaikeampaa. Siinä tarvittaisiin kykyä elää ja antaa toisten elää. Sellaista asennetta on nyt Yhdysvalloissa liian vähän, vihaa ja ahdistusta sitäkin enemmän.
Historia on heiluriliikettä: Obamasta Trumpiin, Trumpista Bideniin – ja nyt takaisin Trumpiin?
Arvoriidat eivät ikinä oikeuta väkivaltaa, eivätkä Trumpin ampujan motiivit ole vielä edes selvillä.
Jos katsoo 1960-luvulle, on kuitenkin syytä pelätä, että lisää väkivaltaa on tulossa, ennen kuin Yhdysvalloissa alkaa seuraava aikakausi.
Kirjoittaja on Yhdysvaltoihin erikoistunut toimittaja.