Farmaseuttipula kärjistyy Vaasassa – apteekkari: ”Pitää olla onnellinen, jos joku ylipäätään hakee vapaata paikkaa”

Moni farmaseutti valitsee työpaikakseen jonkun muun kuin apteekin. Varsinkin nuoret kokevat apteekkityön yksipuoliseksi. Apteekkariliiton mukaan Suomesta puuttuu 500 farmaseuttia.

Apotekare som står framför apotekshyllor.
Apteekkari Mona Heikfolk sanoo, että farmaseuttipula on jatkunut pitkään. Suuri osa farmaseuteista valitsee jonkun muun työpaikan kuin apteekin. Kuva: Ellen Bos / Yle
  • Olli-Pekka Louniala

Vaasassa on huutava pula farmaseuteista. Ongelma on vaivannut jo pitkään ja kyse on myös valtakunnallisesta ongelmasta.

Yksi syy ongelmiin on se, että moni farmaseutti valitsee mieluummin työpaikakseen sairaalan kuin apteekin, sanoo Yle Österbottenin haastattelussa apteekkari Mona Heikfolk Vaasan Kivihaan apteekista.

– Koskaan ei ole viittä ihmistä jonossa, kun meillä on työpaikka auki. Pitää olla onnellinen, jos joku ylipäätään hakee paikkaan, Heikfolk kertoo.

Moni farmaseuttiopiskelija ajattelee, ettei omaa osaamista saa käyttää täysimääräisesti apteekkityössä.

– Jos sitä pitää pelkästään kassatyönä ja lääkkeiden antamisena, niin varmasti se tuntuu tylsältä, Heikfolk sanoo.

Sairaalassa farmaseutti osallistuu osittain hoitotyöhön, ja lääkärit ja sairaanhoitajat saattavat konsultoida farmaseutteja lääkkeisiin ja lääkeaineisiin liittyvissä asioissa.

Vaasassa ongelma korostuu, sillä kaupunki on kaukana farmaseuttiopinnoista. Myös Vaasan kaksikielisyys karkottaa monia hakijoita, apteekkari Heikfolk pohtii.

Apotekshylla med produkter.
Moni nuori kokee apteekkityön tylsäksi, Mona Heikfolk harmittelee. Kuva: Ellen Bos / Yle

Minne farmaseutit menevät koulutuksen jälkeen?

Farmaseutteja koulutetaan Turun Åbo Akademissa, Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.

– Voimme vain arvailla, minne he menevät. Se on arvoitus meille apteekeissa, Apteekkariliitossa ja yliopistoissa. Monet eivät pääse edes harjoitteluvaiheeseen, Heikfolk sanoo.

Åbo Akademin yliopistossa Turussa farmaseutteja koulutetaan ruotsiksi. Vuosittain aloittaa 25 uutta opiskelijaa.

– Jos nämä kaikki 25 työskentelisivät apteekeissa, se riittäisi varmasti kattamaan ruotsinkielisen kiintiön. Monet heistä kuitenkin jatkavat proviisorikoulutukseen tai muulle alalle, Heikfolk sanoo.

Hänen mukaansa ongelma on jatkunut jo pitkään. Nyt tarvittaisiin pysyvämpiä ratkaisuja muun muassa yliopistoilta, Heikfolk sanoo.

Artikkeli on lyhennelmä Yle Österbottenin toimittajan Ellen Bosin jutusta Brist på farmaceuter på apoteken – många farmaceuter väljer att jobba annanstans.