Lapsia kaapataan Suomesta ulkomaille koko ajan enemmän.
Tilastokeskuksen rikostilastoista ilmenee, että viime vuonna viranomaisten tietoon tuli 43 epäiltyä lapsikaappausta. Määrä on kasvanut tuntuvasti viime vuosina.
Esimerkiksi vuonna 2019 ilmoituksia epäillyistä lapsikaappauksista kirjattiin 15.
Rikoksen kynnys ylittyy, kun lapsi viedään omavaltaisesti ja luvattomasti pois asuinvaltiostaan tai jätetään palauttamatta sinne.
Kaapatut lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen sanoo, että tapausmäärien kasvua viime vuosilta selittää paljon se, että lapsia viedään nyt yhä enemmän Irakiin.
Räisänen viittaa vuosien 2015–2016 pakolaisaaltoon, jonka yhteydessä Suomeen tuli paljon pakolaisia myös Irakista.
– Eron tullessa aika usein nimenomaan isä on vienyt lapset Irakiin.
Räisäsen mukaan nämä tapaukset poikkeavat muista lapsikaappauksista siten, että yleensä niissä molemmat vanhemmat ovat irakilaisia. Sen sijaan valtaosassa muissa lapsikaappauksissa ainakin toinen vanhemmista on kantasuomalainen.
Hän toteaa, että lapsia kaapataan Suomesta eniten Ruotsiin ja Viroon. Tämä selittyy sillä, että näiden maiden kansalaisten kanssa suomalaiset solmivat paljon avioliittoja.
Ulvilan tapaus poikkeaa muista
Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä Ulvilan lapsikaappaustapaus, jossa vuonna 1986 syntyneen miehen ja vuonna 1988 syntyneen naisen epäillään vieneen lapsia luvattomasti ulkomaille.
Ylen tietojen mukaan kaapatut lapset olivat perheen omia lapsia, jotka on sijoitettu perheen ulkopuolelle.
Lapsikaappauksesta epäilty suomalaispariskunta otettiin kiinni Norjassa viime viikolla. Myös lapset ovat palautuneet Suomeen.
Satakunnan käräjäoikeus on vanginnut pariskunnan todennäköisin syin epäiltyinä lapsikaappauksesta ja törkeästä vapaudenriistosta.
Tarja Räisänen ei muista Suomesta toista tapausta, jossa molempien vanhempien epäiltäisiin vieneen yksissä tuumin lapsensa luvattomasti maasta.
Räisänen toteaa, että lapsikaappauksissa usein toistuva elementti on se, että jompi kumpi vanhempi vie riitaisan eron jälkeen lapsen tai lapset toiselta vanhemmalta.
Ulvilan tapauksen lisäksi julkisuudessa on viime aikoina ollut myös muita epäiltyjä lapsikaappauksia.
Nokialla paljastui tänä vuonna tapaus, jossa epäiltynä on vuonna 1985 syntynyt nainen.
Viime vuoden toukokuussa isoisä kaappasi kolmevuotiaan lapsenlapsensa Porissa. Heidät löydettiin Serbiasta.
Heinäkuun alussa käräjäoikeus tuomitsi miehen lapsikaappauksesta ja törkeästä vapaudenriistosta vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi 50-vuotiaalle naiselle tuomittiin ehdollista vankeutta avunannosta törkeään vapaudenriistoon ja lapsikaappaukseen.
Kaappausuhasta on yleensä merkkejä
Kaapatut lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen sanoo, että lapsikaappauksia olisi mahdollista estää ennalta nykyistä paremmin.
Hän kertoo, että lapsikaappaukset tapahtuvat vain harvoin täysin yllättäen.
– Yleensä siitä on merkkejä etukäteen. Vanhemmilla on riitaa, toinen uhkailee vievänsä lapsen ja toteuttaa sitten tämän uhkauksen.
Hän kertoo, että yhdistykseen yhteyttä ottavat vanhemmat ovat usein sitä mieltä, ettei heidän tilanteensa vakavuutta oteta todesta.
– Heille on toitotettu molempien vanhempien oikeudesta tavata lapsiaan, vaikka kyse pitäisi olla lapsen oikeudesta tavata turvallisesti molempia vanhempiaan. Tämä oikeus rikkoutuu lapsikaappauksissa.
Räisäsen mielestä vakavat lapsikaappausuhat kuitataan liian helposti huoltajuuskiistoiksi. Hän näkee, että uhkatilanteissa lapsikaappausten toteutumista voisi estää useilla keinoilla.
Tällaisia olisivat muun muassa lapsen passin peruuttaminen sekä valvotut tapaamiset.
– Ne ovat tietysti ikäviä, mutta hätätilanteessa niihin kannattaisi turvautua, jos on kaappausuhkaa olemassa.
Lapsikaappauksesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
Juttua korjattu 18.7.2024 kello 9.15. Jutussa luki alun perin virheellisesti, että viime vuonna viranomaisten tietoon tuli 39 epäiltyä lapsikaappausta. Oikea luku on 43.