Vieraslajikasvien hävittämisen maksullisuus harmittaa eteläkarjalaisia.
Monille haitallisia vieraslajeja kesällä niittäneille tai kitkeneille on tullut yllätyksenä, ettei niitä voi viedä ilmaiseksi Hyödyksi-asemille.
Vieraslajit käsitellään kuivajätteenä. Maksua kertyy pienimmilläänkin vajaat kolme euroa. Tällä hinnalla saa viedä asemalle maksimissaan 20 litran erän. Korkeintaan 200 litran erä maksaa reilut 5 euroa, ja kaksi kuutiota reilut 13 euroa.
Maksu koostuu vieraslajien kuljetuksesta ja käsittelystä kuivajätteenä. Vieraslajit toimitetaan poltettavaksi jätevoimalaan, jotta ne eivät leviä uudelleen luontoon.
– Meillä ei ole mahdollisuuksia ottaa näitä maksutta vastaan, vaikka tällainen toki kannustaisi hävittämään haittalajeja, harmittelee Etelä-Karjalan jätehuollon asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen.
Haittalajikasvien, kuten lupiinin, kurtturuusun, jättipalsamin ja jättiputken hävittämistä ovat kampanjoineet eri tahot.
– Eteläkarjalaiset ovatkin aktivoituneet niittämään ja keräämään niitä, Ilvonen kertoo.
Ei biojätettä muovipussiin
Biojätteitä laitetaan yhä liian usein kuivajätteen joukkoon varsinkin haja-asutusalueilla.
Ongelman ratkaisemiseksi Etelä-Karjalan jätehuolto on lisännyt biojäteastioita joihinkin haja-asutusalueen aluekeräyspisteisiin. Mari Ilvonen kertoo, että parhaillaan Etelä-Karjalassa on meneillään pieni tutkimus siitä, vaikuttaako tämä biojätteen lajitteluintoon haja-asutusalueella. Osa näistä biojäteastioista on ASKI- eli asukaslähtöiset kiertotalousratkaisut Etelä-Karjalassa -hankkeen hankkimia.
– Ensivaikutelma on ollut, että biojätettä näihin astioihin kyllä kertyy, mutta pakkaamisen kanssa käyttäjät voisivat olla tarkempia. Jätettä on jonkin verran pakattu muovipusseihin, mitä emme missään nimessä halua, painottaa Mari Ilvonen.
Ne voi pakata esimerkiksi sanomalehdestä itsetehtyyn pussiin. Pakkaamiseen sopivia ovat myös paperipussit sekä biohajoavat pussit.
Viimeisimpien lajittelututkimusten mukaan biojätteen osuus kuivajätteiden joukossa ei ole vähentynyt kovinkaan paljon, vaikka ihmisiä on opastettu siihen jo pitkään.
– Otannat ovat melko pieniä tällaisissa tutkimuksissa, joten tulokset näkyvät selkeämmin vasta pidemmällä aikavälillä, Ilvonen kertoo.