Köysistä on syytä pitää napakasti kiinni, kun kiipeää huojuvaa riippusiltaa pitkin oululaisen säveltäjä-yrittäjä Ilmari Mäenpään erikoiseen työtilaan. Koivujen ja leppien keskeltä kuuden metrin korkeudesta löytyy polykarbonaatista ja vanerista tehty rakennelma, josta on komeat näkymät vieressä virtaavalle Kiiminkijoelle.
– Tämä on oman tilan, oman ajan ja omien ajatusten järjestämistä varten. Täällä voi olla turvassa, vapaassa tilassa, jossa voi katsoa kauas ja jossa voi tuntea luonnon joka puolella, Mäenpää kuvailee.
Hän kutsuu paikkaa Olokoloksi, ja se sijaitsee vain parin kivenheiton päässä hänen kotitalostaan Kiimingin Alakylässä.
Mäenpää on itse suunnitellut puiden varaan nostetun kolon. Kyseessä oli alkujaan taideprojekti. Siitä jalostuivat Olokoto-minitalot, joita Mäenpään yritys valmistaa Oulussa muun muassa matkailukäyttöön.
Monen myrskyn testaama
Se, miksi Ilmari Mäenpään henkinen huojentumispaikka päätyi yksitoista vuotta sitten puuhun, johtuu vieressä virtaavasta Kiiminkijoesta.
– Tämä oli ensimmäisen talven tässä rantaviivalla. Sitten vuonna 2013 tuli iso tulva, jolloin toinen protomalli kastui pahasti ja tämäkin meinasi kastua. Ajattelin, että rakennan sen niin korkealle, että ei kastu enää.
Romahtamisen vaaraakaan ei ole, hän vakuuttaa – vaikka ylös vievä riippusilta keikkuu kulkijan alla. Vankka on myös terassi, jonka päälle rakennelma on nosturilla aikoinaan hilattu.
– Rakenteet on monessa myrskyssä testattu. Lisäksi tämä on rakennettu niin, että puut voivat hyvin.
Mäenpää kertoo rakentaneensa majan omalla vastuullaan.
– Suomessa rakennusluvan saaminen puuhun on hankalaa. Puuhun ei ole Suomessa ainakaan laajemmassa mittakaavassa rakennettu, eivätkä virkamiehet halua ottaa vastuuta luonnonmateriaaliin kiinnittyvän rakentamisen laskelmista. Olen tätä asiaa tiedustellut, hän sanoo.
Lapsenmielisyys säilynyt
Pysähtymiselle ja omalle tilalle on tarvetta, sillä Mäenpää on monen toimen mies: hän on ensisijaisesti säveltäjä ja taitelija, jota kiinnostavat visuaalisuus, hengellisyys ja arkkitehtuuri, mutta hän on myös toimitusjohtaja ja ideanikkari, joka on kehitellyt muun muassa virtuaalikirkon.
Mäenpään into kiivetä korkealle ja katsoa kauas taivaalle juontavat lapsuudesta, jolloin hän lähes asui kesät puussa. Puumaja kielii myös lapsenmielisyydestä, jonka säilymisestä Mäenpää sanoo voivansa jopa nostaa sulan hattuunsa.
– Tykkään leikkisyydestä ja pilkkeestä silmäkulmassa. Pari vuotta sitten säikähdin, kun hoksasin itsessäni kyynisyyden piirteitä. Herättelin itseni takaisin lapsen maailmaan. Se tuo energiaa arkipäivään.
Oletko sinä rakentanut aikuisena puu- tai muun majan? Millaisen ja miksi? Mihin käytät majaasi? Millaisia reaktioita tai kommentteja olet saanut? Kerro meille, teemme juttua. Ota yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen paivi.annala@yle.fi.