Seitsemän EU-maata on joutunut EU:n ”tarkkailuluokalle”. Maat ovat Belgia, Ranska, Italia, Unkari, Malta, Romania ja Puola. Maat nimettiin virallisesti tänään tiistaina talous- ja valtiovarainministeriön Ecofin-neuvostossa
Nämä maat ovat päätyneet EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Sääntöjen mukaan ”talouden tarkkailuluokalle” joutuu, kun talouden alijäämä on yli kolme prosenttia tai julkinen velka ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi tänään tiistaina asiasta Brysselissä järjestetyssä Teams-tiedotustilaisuudessa. Purra on helpottunut siitä, että Suomi ei ole joukossa mukana. Ei kannata kuitenkaan vielä huokaista helpotuksesta.
– Suomi on tyytyväinen, että nämä neuvottelut avataan, mutta totta kai olen myös tyytyväinen siihen, että Suomi ei tällä listalla ole. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vaara on ohi. Komissio totesi kesäkuun raportissaan, että se tarkastelee Suomen tilannetta uudelleen syksyllä.
Viime vuonna yli puolet EU-maista rikkoi kolmen prosentin alijäämäsääntöä. Mukana oli silloin myös myös Suomi. Esimerkiksi Ranskan on annettu pitkään ylittää määrätty raja, eikä siihen ole puututtu.
”Ääliörealistisesti, uskoo ken näkee”
Euroopan komissio antaa myöhemmin maille ohjeet, kuinka paljon taloutta tulee pyrkiä sopeuttamaan ja missä aikataulussa. Jäsenmaille ei sanella taloustoimia, vaan jäsenmaat voivat päättää tarvittavista toimista. Periaatteessa luvassa voisi olla myös sakkorangaistus.
EU-maiden sallittiin aiemmin poiketa kasvu- ja vakaussopimuksen säännöistä koronakriisiin ja Ukrainan sotaan vedoten. Nyt EU:ssa ollaan palaamassa tiukempaan taloudenpitoon.
Purran mukaan nyt on tärkeää, että Suomi pitää kiinni leikkauksista ja sopeutustoimista, joista on sovittu hallitusohjelmassa ja kehysriihessä. Ne eivät kuitenkaan riitä, vaan pitää saada aikaan kasvua.
– Mikäli näitä päätöksiä ei olisi tehty, miltä tilannetta mahtaisi näyttää nyt? Suomen kannalta on olennaista, että kaikki EU-maat sitoutuvat julkisen talouden vahvistamiseen. Ääliörealistisesti voi tosin todeta, että ”uskoo ken näkee”.
Unkarilta vaaditaan enemmän
Tänään päättynyt EU-valtiovarainministerikokous oli ensimmäinen Unkarin EU-puheenjohtajakaudella. Purra olisi toivonut, että Unkari olisi korostanut Ukrainan auttamista. Näin ei käynyt.
– Tähän täytyy tulla muutos. Olemme ilmoittaneet, että Suomi ei osallistu seuraaviin EU-kokouksiin, jos Unkarin linja ei muutu, Purra sanoi.
Kokouksessa saatiin myös talous- ja rahoituskomitean katsaus Venäjän keskuspankilta jäädytettyihin varoihin. Purra pitää tärkeänä, että pian löytyy toimiva malli Ukrainan tukemiseen sekä EU:lle että G7-maille.