Itsetuhoisuuteen liittyvät tehtävät työllistävät poliisia yhä enemmän ympäri Suomen.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolaisen mukaan kuluvan vuoden tilastojen perusteella Suomessa tapahtuu joka päivä keskimäärin 40 sellaista tehtävää, joissa hälytykseen kirjataan syyksi itsemurha tai sen uhka. Tehtävien määrä on todellisuudessa vieläkin isompi, koska monet tapaukset kirjataan muilla nimikkeillä.
– Jos ei ihan joka tehtävällä, niin ainakin joka toisella näkyy ihmisten pahoinvointi, Savolainen sanoo.
Esimerkiksi Oulun seudulla itsetuhoisuuteen liittyvien tehtävien määrä on noussut 30 prosentilla kymmenen vuoden aikana, kertoo rikosylikomisario Janne Koskela.
Vuonna 2023 poliisi sai Oulussa yli 2100 tehtävää liittyen itsetuhoisuuteen.
Koskelan mukaan Oulun alueella tehtäviä on ollut vuositasolla noin 1400–1500. Tehtävien määrät lähtivät kasvuun jo koronavuosina.
Tänä vuonna Oulussa tehtävien kokonaismääräksi arvioidaan noin 1950. Päivässä niitä tulee keskimäärin 5-6. Koskelan mukaan tehtävät ovat vaihtelevia ja vaativat usein välitöntä reagointia. Joku saattaa uhata hyppäävänsä talon katolta tai tekevänsä jotain muuta itselleen vaikkapa riidan tai eron seurauksena.
Grafiikasta näet, miten itsetuhoisuuteen liittyvien hälytystehtävien määrä on kehittynyt neljässä suuressa poliisilaitoksessa.
Tärkeintä olisi välitön hoitokontakti
Kun poliisi kohtaa itsetuhoisen henkilön, tärkeää on pyrkiä saamaan henkilöön kontakti ja saada tämä keskeyttämään tekonsa. Marko Savolaisen mukaan poliisin tarjoama apu on kuitenkin rajallista, eikä itsetuhoista henkilöä voida pitää poliisin hallussa kuin vuorokauden ajan.
Savolaisen mielestä olisikin tärkeää, että kun putkan ovi aukeaa, ihmistä vastassa olisi heti tämän tarvitsema hoitokontakti.
– Heille ei voi sanoa siinä tilanteessa, että ota kahden viikon päästä yhteyttä hyvinvointialueeseen. Se on vähän kuin annettaisiin aspiriinia silloin, kun tarvitaan oikeasti pidempiaikaista leikkaushoitoa.
Savolainen kertoo, että poliisi voi joutua käymään useasti viikon aikana samassa osoitteessa itsetuhoisuuden takia – toisinaan siitäkin huolimatta, että henkilö on ollut tekemisissä terveydenhoidon kanssa. Syitä itsetuhoisten tehtävien lisääntymiselle on hänen mukaansa vaikea arvioida, koska se on terveydenhuollon tehtävä.
Poliisissa kuitenkin ymmärretään Savolaisen mukaan terveydenhuollon työkuorma ja resursseihin liittyvät haasteet.
Yhteiskunnan paineet ruokkivat erityisesti nuorten itsetuhoisuutta
Mieli ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen kriisityöntekijä ja psykologi Aliisa Kukkola näkee monia syitä erityisesti nuorten itsetuhoisuuden lisääntymiselle. Nuoriin kohdistuu Kukkolan mukaan yhteiskunnassa paljon vaatimuksia, odotuksia ja paineita esimerkiksi opintojen tai taloudellisen tilanteen suhteen.
– Nuoruuteen kuuluu ikävaiheena oman paikan ja polun etsiminen epäonnistumisten, virheiden ja ajallisen kypsymisen kautta. Näen, että näille tekijöille on nyky-yhteiskunnassa aiempaa vähemmän tilaa.
Kukkolan mukaan myös sosiaalisessa mediassa tapahtuva oman elämän ja itsensä vertailu muihin luo paineita ja ahdistusta, koska vertailukohteiden määrä on loputon.
Janne Koskela ajattelee, että ongelmat keskittyvät pieneen ihmisryhmään, jossa vaikeudet voimistuvat ja tulevat näkyvämmiksi. Valtaosa ihmisistä voi silti hyvin, hän sanoo.
– Näkisin tärkeänä, että näitä henkilöitä ei pompoteltaisi viranomaiselta toiselle. Pitäisi löytää ratkaisu, jossa saataisiin enemmän kerralla laitettua asioita kuntoon ja tarjottua apua, mitä henkilö on vailla.
Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Mieli ry tarjoaa tukea myös chat-palveluiden kautta.