Timo Vornanen selittää, miksi halusi puhallutuksen – tästä syystä poliisi saattoi kieltäytyä

Kansanedustaja Timo Vornanen uskoo, että puhalluskoe olisi parantanut hänen oikeusturvaansa. Vornasta epäillään useista rikoksista.

Timo Vornanen eduskunnassa omalla paikallaan.
Kansanedustaja Timo Vornasen epäillään huhtikuussa ampuneen maahan laukauksen ja osoittaneen aseella kahta ihmistä kohti ravintola Ihkun edessä Helsingissä. Kuva: Silja Viitala / Yle
  • Petri Karvinen
  • Marianne Mattila

Kansanedustaja Timo Vornanen (tv.) sanoo olleensa ampumistapausta edeltävänä baari-iltana vähemmän humalassa kuin julkisuudessa on spekuloitu.

Vornanen on harmissaan, ettei asiaa todennettu puhalluskokeella. Hän itse toivoi puhallutusta, muttei sitä saanut.

– Olin valvonut sillä hetkellä jo 20 tuntia, ja minulla oli myös aika paljon väsymystä. Mutta en halua tehdä itsestäni puhdasta pulmusta, sillä olinhan minä alkoholia nauttinut, Vornanen kertoo Ylelle.

Vornanen arvioi, ettei hänen liikkumisensa tai motoriikkansa kärsinyt humalasta lainkaan. Hänen mukaansa tämä on nähtävillä valvontakameroiden kuvista.

– Aikanaan, kun ihmiset näitä kuvia tarkastelevat, he pystyvät jonkinlaista osviittaa saamaan, Vornanen sanoo.

Näin Timo Vornanen kommentoi puhallutustoivettaan
Poliisina pitkään työskennellyt Timo Vornanen kertoo, miksi olisi halunnut puhallutuksen.

Puhalluttaminen ei ole pakko

Poliisilla ei ole velvollisuutta puhalluttaa esimerkiksi vaaran aiheuttamisesta tai ampuma-aserikoksesta epäiltyä henkilöä, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin.

– Siinä on lähes mahdotonta nähdä mitään virhettä, Arvelin toteaa.

Konsta Arvelin poliisitarkastaja
Konsta Arvelinin mukaan poliisia ei voi vaatia puhalluttamaan kansalaista. Kuva: Jyrki Ojala

Timo Vornanen uskoo, että puhalluskokeen ottaminen olisi parantanut hänen oikeusturvaansa. Vornanen viittaa tapauksen saamaan suureen mediahuomioon.

– Kun tästä humalatilasta on käyty paljon julkista keskustelua, olisi hyvä, jos voisi näyttää asiasta faktaa. Mutta en halua moittia poliisia, Vornanen sanoo.

Arvelin ei ota kantaa suoraan Vornasen tapaukseen vaan kommentoi yleisellä tasolla.

Arvelin sanoo, ettei sillä, paljonko epäillyn veressä on alkoholia, ole merkitystä rikostunnusmerkistöjen toteutumisessa. Vornasta epäillään vaaran aiheuttamisesta, kahdesta laittomasta uhkauksesta, ampuma-aserikoksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.

– Itse aiheutetulla päihtymyksellä ei ole merkitystä, kun arvioidaan syyntakeisuutta, ellei siihen ole erityisen painavia syitä. Sitä ei arvioida esitutkinnassa muutenkaan, koska se kuuluu syyttäjän ja tuomiolaitoksen tehtäviin, Arvelin sanoo.

Poliisi voi tehdä alustavan puhuttelun päihtyneellekin.

– Rikoksesta epäillyn päihtymystä ei tarvitse edes tämän takia selvittää.

Poliisi tekisi kuitenkin virheen, jos rattijuoppo tai muu liikennejuopumuksesta epäilty jätettäisiin puhalluttamatta.

Puhallutusta ei voi vaatia

Lain mukaan rikoksesta epäillyn puhalluttaminen on pakkokeino.

Arvelin painottaa, ettei rikoksesta epäilty tai asianomainen voi vaatia poliisia käyttämään pakkokeinoa. Poliisia ei siis voi vaatia puhalluttamaan itseään.

Pakkokeinon käytöllä pitää olla aina joku tarkoitus. Poliisin pitää pystyä myös esittämään aina perustelu sille, miksi se käyttää pakkokeinoa.

Pakkokeinoa voi käyttää, jos epäilty rikos on sellainen, että siitä saa rangaistukseksi vähintään vuoden vankeutta.

Liikenteessä puhalluttamiselle on matalampi kynnys. Poliisi voi puhalluttaa autoilijoita normaalin liikennevalvonnan yhteydessä.

Kun poliisi käyttää pakkokeinoa, se puuttuu peruslaissa turvattuun yksityiselämän suojaan.

– Poliisi ei käytä pakkokeinoja mielivaltaisesti, Arvelin sanoo.

Jos rikoksesta epäilty tai asianomainen ilmoittaa itse viranomaiselle, että haluaa rajoittaa omia perus- ja ihmisoikeuksiaan pyytämällä esimerkiksi puhallutusta, käytetään termiä loukatun suostumus.

Arvelin kertoo poliisin saaneen oikeusasiamieheltä useita muistutuksia, ettei kyseessä ole kestävä ratkaisu julkisen vallan käyttämiseen tilanteissa, joissa laki ei sitä suoraan mahdollista.

– Tämä johtuu siitä, että henkilö, joka antaa loukatun suostumuksen, ei aina ymmärrä sitä, että suostuu samalla perusoikeuksien rajoittamiseen.