Suomi ja Ruotsi rakentavat maiden välille Aurora line -voimalinjaa, jonka maksaa lähes kokonaan Suomi, mutta jonka hyöty voi tulevaisuudessa mennä enimmäkseen Ruotsille.
Näin arvioi Business Oulun Ruotsin ja Norjan vientipalveluiden asiantuntija Jukka Olli.
Pohjois-Ruotsiin on tulossa useita runsaasti sähköä vaativia teollisuuden investointeja, kuten SSAB:n suunnitelmat Luulajassa. Olli näkee niiden tarkoittavan myös tarvetta Suomesta tuodulle energialle.
– Ruotsalaisyritykset eivät kovin paljon huutele, että Ruotsissa ei ole kohta sähköä, jota antaa. Kaikissa yritysesityksissä on Aurora line merkitty, ja ne nuolet ovat aina Suomesta Ruotsiin päin, Olli sanoo.
Fingridin voimalinjahankkeiden rakentamispäällikkö Keijo Välimaa ei huolestu Pohjois-Ruotsin teollisuussuunnitelmista.
– Tämä on niin tehokas investointi kansantalouden kannalta, että se mitä tapahtuu 2030-luvulla ei tule muuttamaan tämän hankkeen kannattavuutta, Välimaa sanoo.
Olli taas korostaa, että Pohjois-Ruotsiin suunnitelluilla investoinneilla on sähköpula. Hän uskoo, että jo vuosina 2026–2027 sähköä tulee menemään käytännössä vain Suomesta Ruotsiin.
”Kukaan ei rakenna tuotantoa, jollei sille löydy käyttöä”
Aurora line on Pohjois-Pohjanmaan Muhokselta Pohjois-Ruotsiin rakennettava voimalinja. Rakentaminen maksaa noin 300 miljoonaa euroa. Suomi maksaa suurimman osan rakennuskuluista myös Ruotsin puolella.
Siirtoyhteyksiä maiden välillä lisäämällä halutaan muun muassa parantaa Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuutta. Linjan kautta pystytään tuomaan myös edullisempaa sähköä Ruotsista Suomeen.
Myös Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund arvioi Aurora linen tuovan Suomen sähköjärjestelmälle varmuutta sekä todennäköisesti halvempia sähkön hintoja etenkin talvikuukausille. Lund näkee Suomen olevan lyhyellä aikavälillä saavana osapuolena Aurora linen kautta kulkevassa sähkössä.
– Jos sähkön hintaa saadaan alaspäin talviaikana, niin varsin nopeasti linja itsensä kyllä maksaa. Se lopullinen etu pidemmällä tähtäimellä on vähän hämärä. Se riippuu pitkälle siitä, miten teollisuus Suomen ja Ruotsin puolella kehittyvät.
Sekä Lund että Välimaa muistuttavat, että Pohjois-Ruotsin lisäksi myös Suomessa on suunnitteilla hankkeita liittyen esimerkiksi vedyn tuotantoon, ja myös ne tarvitsevat energiaa.
Suomeen myös suunnitellaan useita uusiutuvan energian hankkeita. Tuotettavalle sähkölle tulee löytyä asiakkaita.
– Kukaan ei rakenna tuotantoa, jollei sille ole käyttöä, Fingridin Välimaa sanoo.
Tarpeen lisääntymisen arviointi on vielä vaikeaa
Energia-alan yritysten etujärjestö Energiateollisuuden energiamarkkinoiden johtaja Pekka Salomaakin korostaa Aurora linen merkitystä Suomen energiateollisuudelle etenkin tasapainotuksen kannalta.
– Meillä on paljon tuulivoimaa ja sen tuotanto ei täsmällisesti vastaa sitä, mikä on sähkön tarve kunakin ajankohtana. Aurora line lisää mahdollisuuksia tasapainottaa tilannetta meillä, koska Ruotsissa on hyvin merkittäviä vesivoimaresursseja, joissa on myös säätövaraa.
Salomaa myöntää, että Ruotsin kantaverkkoyhtiö on ilmaissut huoliaan sähkön riittävyydestä tulevaisuudessa, mutta muistuttaa, että todellisen sähkön tarpeen lisääntymisen arviointi Pohjois-Ruotsissa on vaikeaa.
– Niin kuin olemme Suomessa nähneet, niin eiväthän nämä hankkeet toteudu sellaista vauhtia kuin alkuun toivotaan.
Viime vuonna sähkönkulutus laski niin Suomessa kuin Ruotsissakin pari prosenttia.
Ruotsin kiivas teollisuusrakentaminen tarjoaa töitä myös suomalaisille yrityksille. Videolla leppävirtalainen Tero Torkkeli kertoo, mikä Ruotsin työmaille houkuttaa pitkänkin matkan takaa.